Korkeasaaren leijonalaumaan saapui nuori uros

Kuva: Zoo Schwerin

Saksalaisessa eläintarhassa syntynyt urosleijona muutti viikonloppuna Korkeasaareen osana aasianleijonan suojeluohjelmaa. Erittäin uhanalaisia aasianleijonia elää luonnossa vain yhdessä kansallispuistossa Intiassa.

Viime viikonloppuna Korkeasaareen muutti vielä harjaansa kasvattava nuori aasianleijona, joka on syntynyt saksalaisessa Schwerinin eläintarhassa. Sekä luonnossa että eläintarhoissa urosleijonat jättävät synnyinlaumansa muutaman vuoden ikäisinä. Kaksivuotias uros tutustuu uuteen kotiinsa aluksi erillään muusta laumasta.  

“Nuori uros alkoi heti tutkimaan ympäristöään uteliaasti. Se on toistaiseksi viihtynyt paljon sisätiloissa, mutta sillä on jo ulkona mahdollisuus nähdä naapuritarhassa asuvat naarasleijonamme,” kertoo eläintenhoitaja Jonne Stenroth.   

Erittäin uhanalaisen aasianleijonan suojeluun osallistuvat eläintarhat tekevät yhteistyötä Intiassa ja Euroopassa: suojeluohjelmasta vastaava lajikoordinaattori valitsee tarhoissa eläville leijonille lisääntymiskumppanit, ja tekee suositukset eläinten siirroista tarhojen välillä. Lähes jokaiseen laumaan toivotaan tällä hetkellä syntyvän pentuja, sillä nuoria yksilöitä tarvitaan varmistamaan sukupolvien jatkuvuus.   

Helsingin leijonalauma kerkesi olla ilman urosta tammikuusta saakka. Korkeasaaressa asuvat leijonat saavat nyt tutustua toisiinsa rauhalliseen tahtiin, aluksi aidan takaa näkö- ja hajuyhteyden kautta. Tutustumisvaihe voi aiheuttaa levottomuutta leijonissa. Lauman kolmesta naarasta nuorin on kahdeksan- ja vanhin 15-vuotias. Tavoitteena onkin lähivuosina saada suojeluohjelman osana Korkeasaareen myös nuori naaras. Euroopan eläintarhoissa elää tällä hetkellä 110 aasianleijonaa.   

Luonnossa aasianleijonan levinneisyys rajoittuu Luoteis-Intiassa sijaitsevaan Girin kansallispuistoon, joka vastaa kooltaan Suomen pääkaupunkiseutua. Pienellä alueella elävä noin 900 aasianleijonan populaatio on vaarassa hävitä kokonaan, jos alueella tapahtuu luonnonkatastrofi, kuten tulva tai maastopalo. Aasianleijonien perimä on kapea, sillä luonnonkanta on vähimmillään romahtanut noin 20 leijonan kokoiseksi.  

Aasianleijona luokiteltiin aiemmin omaksi alalajikseen, mutta nykyisin tutkijat katsovat sen kuuluvan osaksi leijonan pohjoista alalajiia. Tähän ovat kuuluneet myös aikanaan Euroopassa eläneet, jo antiikin aikana hävinneet leijonapopulaatiot. Aasianleijonapopulaatio on kuitenkin eriytynyt omanlaisekseen, ja siksi sen tulevaisuutta turvataan eläintarhoissakin oman suojeluohjelmansa puitteissa.