Partakorppikotkien onnistunut lisääntyminen Korkeasaaressa edistää lajin suojelua

Partakorppikotkavanhemmat hautoivat vuorotellen lähes kahden kuukauden ajan, kunnes maaliskuun alussa munasta kuoriutui harmaa untuvikko. Nyt naaras ja koiras vievät pesäluolaan luisia lihanpaloja ja kokonaisia pieniä ruokaeläimiä, joista ne irrottavat lihan ja tarjoilevat sen poikasensa nokkaan. Toinen vanhemmista pysyttelee pesällä lämmittämässä poikasta.

”Annamme vanhemmille rauhan hoitaa itse poikasensa ja seuraamme pesäkamerasta, että kaikki sujuu hyvin. Poikanen on vahva ja kooltaan jo kolmanneksen aikuisen koosta. Todennäköisesti poikanen lähtee meiltä luonnon kantaa vahvistamaan, kuten kolme edellistä sisarustaan”, kertoo eläintenhoitaja Jonne Stenroth. 

Hyväksy markkinoinnin evästeet nähdäksesi videon.

Muuta evästeasetuksia

Poikasen tulevaisuudesta päättää Euroopan eläintarhojen suojeluohjelmasta (EEP) vastaava lajikoordinaattori. Partakorppikotkien kasvattamiseen osallistuu yli 40 eläintarhaa, joissa on kuoriutunut tänä keväänä vain 25 poikasta. Niistä suurin osa siirretään luontoon lajin elinalueille. Muutamat poikaset jäävät kasvamaan eläintarhoihin ja niistä tulee aikanaan luontoon palautettavien lintujen vanhempia.

Partakorppikotkien luontoonpalautus on suojelun menestystarina. Laji hävisi Alpeilta viime vuosisadan alussa vainojen seurauksena. Alppien nykyinen noin 300 partakorppikotkan populaatio on kokonaan lähtöisin eläintarhoista luontoon palautetuista linnuista ja niiden jälkeläisistä. Partakorppikotka lisääntyy hitaasti, sillä linnut ovat sukukypsiä vasta noin kuuden vuoden iässä ja pesivä pari saa yleensä vain yhden poikasen vuodessa. Partakorppikotka luokitellaan Euroopassa vaarantuneeksi lajiksi.

Korkeasaari on tukenut partakorppikotkien suojelua Vulture Conservation Foundationin kautta vuodesta 2015. Viime vuoden hanketuki ohjattiin uuden luontoonpalautuspaikan valmisteluun Bulgariaan. Korkeasaaresta on palautettu partakorppikotkia Saksan Alpeille, Andalusiaan, Korsikalle ja Ranskan Alpeille.