Aasianleijona

Aasianleijona

Panthera leo persica

Leijonia on aikoinaan elänyt laajalla alueella Afrikassa, Aasiassa ja jopa eteläisessä Euroopassa. Nykyään niitä elää ainoastaan Saharan eteläpuolisen Afrikan savanneilla sekä yhdellä metsäalueella Luoteis-Intiassa, jossa elää leijonan erittäin uhanalainen alalaji aasianleijona. Myös Afrikan leijonat jaetaan useaan alalajiin, joista osa on jo kuollut sukupuuttoon. Aasialaisten ja afrikkalaisten leijonien tiet ovat eronneet noin 100 000 vuotta sitten.

Aasianleijonia elää ainoastaan Intiassa Girin kansallispuistossa, joka sijaitsee Gujaratin alueella. Aasianleijonat ovat hieman afrikkalaisia leijonia pienikokoisempia. Aasianleijonauroksilla harjan karva on lyhyempi kuin afrikkalaisilla leijonilla, mutta niiden olkapäillä ja kainaloissa on enemmän karvoitusta.

Leijonat elävät laumoissa, toisin kuin kaikki muut kissaeläimet. Naaraat saalistavat ravinnon laumalle: saaliiksi voi jäädä esimerkiksi antilooppi tai villisika. Urokset pitävät huolta reviiristä ja kuuluttavat sitä kauas kantavilla karjahduksillaan.

Suojelu

Aasianleijonat ovat erittäin uhanalaisia. Ne rauhoitettiin 1950-luvulla ja suojelutoimia on siitä lähtien tiukennettu Girin kansallispuiston alueella. Vilkasliikenteiset tiet, karjankasvatus, saaliseläinten väheneminen ja lisääntyvä ihmisväestö vaikeuttavat leijonakannan kasvua. Pienen elinalueensa takia aasianleijona on erityisen altis luonnonkatastrofeille tai tautiepidemioille. Girin metsäaluetta ympäröi tiheä ihmisasutus, joten leijonat eivät pääse siirtymään sieltä minnekään. Toistaiseksi aasianleijonia ei ole onnistuttu levittämään muille alueille Intiassa.

Aasianleijona on suojeltu kansainvälistä eläinkauppaa rajoittavalla CITES-sopimuksella, jossa se kuuluu liitteeseen I, eli kaikki sillä käytävä kauppa on kielletty – poikkeusluvalla kuitenkin esimerkiksi siirrot eläintarhojen välillä ovat mahdollisia.

Aasianleijonia suojellaan kasvattamalla niitä eläintarhoissa. Aasianleijonista pidetään maailmanlaajuista kantakirjaa Intiasta käsin, jonka lisäksi eurooppalaisten eläintarhojen aasianleijonat kuuluvat EEP-suojeluohjelmaan. Euroopan eläintarhojen aasianleijonat polveutuvat yhdeksästä Intian valtion 1990-luvun alussa lahjoittamasta yksilöstä. Näistä yhdeksästä kantavanhemmasta kolme sijoitettiin Korkeasaareen.

Korkeasaari on rahoittanut myös aasianleijonien geneettistä tutkimusta, jonka avulla saadaan niiden suojelua tukevaa tietoa.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren ensimmäiset aasianleijonat saatiin lahjoituksena Intian valtiolta vuonna 1992.

Nykyään Korkeasaaressa asuu kolme naarasleijonaa. Niistä Kalyana on lauman vanhin, se on syntynyt vuonna 2010 Bristolin eläintarhassa. Kyna puolestaan on syntynyt vuonna 2014 Dublinin eläintarhassa ja Arja 2017 irlantilaisessa Fota Wildlife Parkissa.

Kissalaakso

Kuuluu EEP-suojeluohjelmaan

EEP-suojeluohjelman sarvikuonologo

Uhanalaisuusluokitus

EN - erittäin uhanalainen

Levinneisyys

Girin kansallispuisto Koillis-Intiassa

Elinympäristö

aro tai heinikko lehtimetsä

Ravinto

villisiat

Koko

Aasianleijona korkeus 90–130 cm, pituus 150–210 cm, paino 110–250 kg

Elinikä

15-18 vuotta

Lisääntyminen

Kiima-aika loppusyksyllä
Kantoaika n. 110 vrk
Yleensä 2-5 pentua

Tieteellinen luokitus

Lahko: petoeläimet (Carnivora)
Heimo: kissaeläimet (Felidae)

Tiesitkö?

Urosleijonan karjahdus voi kuulua jopa 8 kilometrin päähän!