Visenttien tilanne luonnossa on parantunut

Visenteistä kuuluu ilouutisia näin joulun alla! Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n uuden arvion mukaan visentti on noussut vaarantuneesta silmälläpidettäväksi, eli lajia ei luokitella enää uhanalaiseksi. Muutos on seurausta pitkäjänteistä suojelutyöstä, joka alkoi jo 1900-luvun alkupuolella sen jälkeen, kun laji oli hävitetty luonnosta sukupuuttoon. Nyt visenttejä elää luonnossa yli 6200 ja ne kaikki ovat eläintarhoissa syntyneiden eläinten jälkeläisiä.

Visenttejä eli kymmenien tuhansien vuosien ajan suurina laumoina Keski-Euroopassa. Liiallisen metsästyksen ja metsien hävittämisen vuoksi niiden määrä väheni 1800-luvulla. Lopulta laji kuoli luonnosta sukupuuttoon, kun viimeinen visentti ammuttiin Puolan Bialowiezassa vuonna 1921.

Koska visenttejä oli pidetty eläintarhoissa jo 1800-luvulta saakka, laji oli pelastettavissa. Saksalainen eläintieteilijä Erna Mohr perusti visenteille ensimmäisen eläintarhaeläimistä pidetyn kantakirjan. Sen avulla tarhoissa elävät 50 visenttiä saatiin lisääntymään siten, että lajin geeniperimä säilyi mahdollisimman laajana. Visenttejä vietiin entisille elinalueilleen totutustarhoihin jo vuonna 1929 ja vuonna 1952 ensimmäiset eläimet palautettiin luontoon. Luontoonpalautukset jatkuvat edelleen. Korkeasaaresta vietiin yhteensä kuusi visenttiä Venäjälle 1990-luvun lopussa.

Suojelulle on tarvetta edelleen

Nykyään Euroopassa elää 47 villiä visenttilaumaa, joista suurimmat Puolassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Laumat elävät kuitenkin toisistaan erillään, eivätkä kaikkien elinalueet ole lajin näkökulmasta parhaat mahdolliset. Laumoista vain kahdeksan on riittävän suuria pysymään geneettisesti elinvoimaisena pitkällä tähtäimellä. Lajin säilyminen vaatiikin edelleen jatkuvia suojelutoimia, kuten visenttien siirtoja paremmille alueille sekä ihmisten ja visenttien välisten konfliktien hallitsemista.

”Visenttejä on viety sellaisille metsäisille alueille, joilla ne eivät löydä riittävästi ruokaa talvella. Konflikteja syntyy, kun ne siirtyvät metsistä viljelymaille etsimään ruokaa. Konfliktien ja tukiruokinnan tarpeen vähentämiseksi on tärkeää, että suojelualueita saadaan myös alueille, joilla on avoimia niittyjä visenttien laidunnusmaiksi”, sanoo Rafał Kowalczyk, IUCN:n visenttiasiantuntijaryhmän jäsen.

Luonnon monimuotoisuutta tuetaan suojelutoimin

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto julkaisi eilen listan muutoksista uhanalaisuusluokituksissa. Visentin ja 25 muun lajin kohdalla tilanne on parantunut, mikä kertoo periksiantamattoman suojelutyön voimasta. Samalla kuitenkin 31 lajin todettiin kuolleen sukupuuttoon ja esimerkiksi kaikki maailman makeanveden delfiinit ovat nyt uhanalaisia. Lajeja uhkaavat mm. elinalueiden hävittäminen, kun maata raivataan ihmisten käyttöön, kestämätön kalastus sekä vieraslajit.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Punaiseen kirjaan on listattu 128 918 eläin- ja kasvilajia. Näistä 35 765 on uhanalaisia ja siten vaarassa kuolla sukupuuttoon. Lajien väheneminen ja monimuotoisuuden köyhtyminen tekee luonnosta haavoittuvamman muutosten edessä.