Villihevosten matkassa osa 9: Villinä luontoon Hannan ja Helmin, Korkeasaaren nelivuotiaiden mongolianvillihevosten matka Mongoliaan on ollut pitkä. Viimeisiin kahteen vuoteen on mahtunut paljon: lähtöä edeltäviä terveystarkastuksia ja suunnittelua, talvella 2018 tehty siirto Helsingistä Prahaan, karanteenia, lentolaatikossa tehty siirto – joka oli samalla luonnetesti – Tsekin maaseudulle Dolni Dobrejovin hevoskeskukseen, siellä totuttelua uusiin laumatovereihin ja lisää terveystarkastuksia, yllätyksellinen lähtöpäivän aamu kesäkuussa 2018 – koska eläinkuljetuksissa harvoin kaikki menee ihan suunnitellusti – 35 tunnin matka lentolaatikossa lentoineen ja maakuljetuksineen Mongolian Takhin Taliin, ja viimeisin vuosi totutusalueella arojen säiden armoilla laumatovereidensa kanssa. Nyt Hanna ja Helmi ovat ensimmäiset Suomessa syntyneet ja onnistuneesti luontoon lajinsa syntysijoille palanneet mongolianvillihevoset. Prahan eläintarhan hallinnoima luontoonpalautushanke jatkui juhannuksen tienoilla uudella lentokuljetuksella, ja sitä ennen Hanna, Helmi, Spes, Yanja ja niiden toveriksi talvella tullut ori Hustai vapautettiin totutustarhasta arolle. Siihen hetkeen ei lopulta liittynyt paljoa dramatiikkaa: suojelualueen vartija avasi portin, ja hevoset saivat lähteä omia aikojaan. Monesti vapautetut hevoset jäävät pyörimään totutusalueen lähistölle, onhan se niille tuttu ympäristö. Hevoslauma tunnistaa tutkimustiimin auton. Ne päästävät ihmiset vielä melko lähelle, toisin kuin muut Gobi B:n alueella elävät laumat. Tämä on nyt Hustain haaremi, ori katsoo silmä tarkkana, kun auto lähestyy ja pysähtyy kunnioittavan etäisyyden päähän. Nyt ne ovat luonnossa: Spes, Hanna, Hustai, Helmi ja Yanja. Kuva: Jaroslav Simek Hustai on syntynyt luonnossa, toisin kuin sen tammat. Tämä kuusivuotias ori on kotoisin Hustai Nuruusta ja siirretty Takhin Taliin kolme vuotta sitten. Talvella jalkansa loukattuaan se otettiin turvaan totutusalueelle, jossa se pääsi ystävystymään tammojen kanssa. Ystävystyminen sujui niin hyvin, että Spesin maha on pyöristynyt ja tamma odottaa lauman ensimmäistä varsaa. Muiden tammojen kiima-aika oli jo ohi ennen Hustain tuloa laumaan, joten todennäköisesti niiden vatsojen pyöreys kertoo vain hyvästä ravintotilanteesta. Spes ja Yanja, joista Spes etualalla odottaa varsaa. Kuva: Jaroslav Simek Tsekkiläinen väitöskirjan tekijä on seuraillut viime kuukausina Hannan ja Helmin laumaa. Totutusalueella Yanja oli lauman johtava tamma, mutta nyt luonnossa Hanna näyttää ottaneen johtotamman aseman. Myös luonnonsuojelualueen vartijat seuraavat hevosia säännöllisesti, ja pitävät kirjaa hevosten lukumäärästä; kuka saa varsan, kuka menehtyy ja kuka vaihtaa haaremia. Kevään varsomiskauden jälkeen he arvioivat, että Gobi B:n alueella on noin 270 villihevosta. Partiointia Gobi B:n suojelualueella. Kuva: Miroslav Bobek Lauman reviiri on noin kymmenen kilometrin päässä totutusalueesta, ja hevoset käyvät näköetäisyydellä juomassa. Totutusalueen halki virtaa pieni joentapainen, joka mutkittelee aikansa ja kuivuu sitten karun maan uumeniin. Hustaille nämä seudut ovat jo ennestään tuttuja, mistä on hyötyä laumalle. Tammat hamuavat maasta syötävää. Matalat keltakukkaiset varvut kirjovat Mongolian kesämaisemaa. Helmi ja Hanna Mongolian arolla. Kuva: Jaroslav Simek Nyt Hannan, Helmin, Spesin ja Yanjan taidot punnitaan. Vaikka hevoset ovatkin syntyneet eläintarhassa, niillä on kaikki edellytykset pärjätä kotiseutunsa karuissa olosuhteissa. Vuosi totutusalueella on auttanut niitä sopeutumaan paikalliseen ilmastoon ja ravintoon. Talven pakkasissa hevoset pärjäävät, mutta haastavinta voi olla paksu lumipeite, joka hankaloittaa liikkumista ja ravinnon etsintää. Silloin suojelualueen vartijat tulevat hevosten avuksi ja tarjoavat lisäravintoa. Mongolianvillihevosen luontoonpalautuksen tavoitteena on saada luontoon kestävä villihevoskanta, vähintään 400-500 yksilöä. Tänä keväänä suojelupyrkimyksissä saavutettiin tärkeä virstanpylväs, kun Mongolian hallitus päätti laajentaa Gobi B:n suojelualuetta, mikä lähes tuplasi alueen pinta-alan 18 357 neliökilometriin. Tämä auttaa villihevosten lisäksi myös muiden arolla elävien lajien, kuten kaksikyttyräisten kamelien suojelua. Spes, Yanja ja Helmi komeissa maisemissa. Kuva: Jaroslav Simek Villihevosten tulevaisuuden turvaaminen vaatii edelleen paljon yhteistyötä paikallisten suojelualueen vartijoiden ja alueen hallinnon sekä ulkomaalaisten tukijoiden välillä. Prahan eläintarhan hallinnoima hanke jatkuu, ja nyt totutusalueella asuvat viime kesänä Dolni Dobrejoviin jääneet hevoset Tara, Tárik ja Spina. Ne mukaan laskettuna hanke on tuonut Mongoliaan jo 34 hevosta. Viisitoista niistä on saanut tai saamassa varsan tänä vuonna, ja alueella elää 18 näiden eläintarhoista tuotujen hevosten jälkeläistä. Villihevosten tarina saa siis koko ajan jatkoa! Kiitokset kaikille teille, jotka olitte mukana edistämässä Hannan ja Helmin matkaa! Kaikki tukijat, eläintarhojen työntekijät ja eläintenkuljettajat, hankkeen yhteistyökumppanit sekä lukijat, jotka olette seuranneet tätä päiväkirjaa. Toivottavasti voimme jakaa täällä lisää iloisia uutisia, kun niitä kantautuu kaukaa Mongolian aroilta. Hanna ja Helmi ovat edelleen ajatuksissamme, ja toivomme niille mitä parhainta tulevaisuutta luonnonvaraisina mongolianvillihevosina! Tarinan aiemmat osat: 1. Lähtö Korkeasaaresta 2. Saapuminen Prahaan 3. Prahasta kuljetuslaatikkoon 4. Viimeiset terveystarkastukset 5. Lähtöaamu 6. Mongoliaan 7. Ensilumi Mongoliassa 8. Mongolian kevät Teksti: Mari Lehmonen/Korkeasaari Keskustelu
