Sykli-valokuvanäyttely Karhulinnalla

”Palasin perusasioiden äärelle ja lähdin kohti seikkailua. Vietin 30 päivää metsässä tutkien kuinka tapani nähdä ympäröivää maailmaa muuttuu kun kaikki ylimääräinen ympäriltäni viedään pois. Halusin taltioida kokemukseni valokuvaten, jotta voisin paremmin jakaa näkemäni ja kokemani sekä herättää pohdintaa asioista joita luulemme tarvitsemamme. Tarkoituksenani oli myös näyttää kuinka kauas pääseekän lähtemällä lähelle. Takapihallekkin voi kadota.

Katkaisin yhteyteni ulkomaailmaan ja matkasin Nuuksioon mukanani vain välttämättömimmät tarvikkeet. Tarkoituksenani oli elää samankaltaisissa oloissa kuin suuri osa maailmamme ihmisistä. Askeettisessa asumuksessa, vailla juoksevaa vettä ja niukalla yksipuolisella ravinnolla. Asuin teltassa ja kypsensin ruokani avotulella. 100 grammaa kaurahiutaleita 100 grammaa linssejä ja 66 grammaa maapähkinöitä muodostivat päiväni ateriat. Asumuksenani toimi teltta ja ainoina viihdykkeinäni päiväkirjani sekä kamerani unohtamatta sitä suurinta, nimittäin ympärillä levittäytyvää luontoa.

Mitä pidempään matka jatkui, niin sitä pienempiin yksityiskohtiin alkoi kiinnittämään huomiota ja aika menetti täysin merkityksensä. Kylmän kesäkuun pilviset ja sateiset päivät venyivät viikoiksi ja sekunnit tunneiksi. Kelloa en mukanani kantanut, joten elin vain rytmissä jonka ympäröivästä luonnosta saatoin poimia. Matka ja sen mukana tullut muutos oli paljon suurempi kuin osasinkaan odottaa. Päivä päivältä kävi yhä voimakkaammin ilmi kuinka tärkeä voikaan kontakti toisen ihmisen kanssa olla ja millaisen yltäkylläisyyden ja ylellisyyden keskellä elämme sitä kunnolla sisäistämättä. Monesti tulin myös ajatelleeksi sitä, että länsimaisessa mittakaavassa askeettiset olot olivat jollekin kaukainen haave. Varmat päivittäiset ateriat ja kuiva sekä suhteellisen lämmin paikka nukkua. Matka jätti jäljet joiden mittakaavaa ja merkitystä mietin vielä tänäkin päivänä. Tämä ei ole tarina selviytymisestä vaan jostakin aivan muusta.

Sykli on osa isompaa kokonaisuutta joka on koostettu matkani aikana kertyneistä valokuvista sekä päiväkirjamerkinnöistä. Elämän kiertokulku ja sen eri vaiheet ovat vahvasti läsnä näyttelyn kuvissa. Metsässä elämä noudattaa omaa rytmiään ja näyttäytyy lukemattomissa erilaisissa muodoissaan myös kuoleman kautta. Yhden elämän lopusta syntyy uusi alku.” – Aleksi Kallioja

Karhulinnalla 24.3.-31.5.2017