Saako vesilintujen poikasia ruokkia leivällä?

Lähiluonnossa ja ulkoilureiteillä veden äärellä liikkuessa vastaan tulee usein monenlaisia vesilintuja. Kevään edetessä alkaa näkyä myös emoja poikueineen, mikä saattaa viimeistään herättää halun ruokkia lintuja. Linnunpoikasille pullan ja leivän syöttämisestä on kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä, kertoo eläinten ravitsemusneuvoja Aino Pietikäinen. Pyysimme häntä kokoamaan tietoa vesilintujen ruokinnasta.

Poikasten kasvu häiriintyy vääränlaisesta ravinnosta

Vesilinnunpoikasten kasvun ollessa kiihkeimmillään on tärkeää, että ravinto sisältää kasvuun tarvittavia ravintoaineita sopivassa suhteessa energiamäärään nähden. Leivässä ja pullassa on paljon hiilihydraatista syntyvää energiaa, mutta vain vähän, jos ollenkaan, vitamiineja ja hivenaineita sekä kuitua.

Kasvuvaiheessa poikaset ovat alttiita erilaisille kasvuhäiriöille, epänormaalille kasvulle, joka johtaa epämuodostumiin. Epämuodostumat voivat aiheuttaa kipua ja haitata eläimen normaalia elämää siinä määrin, että selviäminen luonnossa voi olla epävarmaa. Kasvuhäiriöiden taustalla on usein monia syitä, jotka yhdessä johtavat kasvuhäiriön kehittymiseen, sillä kasvua ohjaavat sekä geenit, että ympäristö.

Enkelinsiivillä ei voi lentää

Yksi vesilintujen tunnetuimmista kasvuhäiriöistä on niin kutsuttu enkelinsiipi, jossa pitkät siipisulat ovat kehittyneet liian nopeasti siiven muuhun kehitykseen nähden. Niveliin kohdistuva vääränlainen paine saa siiven kiertymään, jolloin sulat osoittavat suoraan sivulle normaalin, vartalon myötäisen asennon sijaan. Sellaisilla siivillä ei pysty lentämään.

Enkelinsiiven kehittymiseen vaikuttavat tutkimusten mukaan geneettinen alttius, ravinnon epätasapaino ja ympäristötekijät. Tähän kehityshäiriöön on yhdistetty ainakin ravinnon liian suuri energia- ja valkuaispitoisuus, valkuaisen epäedullinen aminohappokoostumus sekä E- ja D-vitamiinin puute. Leivällä ja pullalla ruokituilla vesilinnun poikasilla on korkeampi riski saada kehityshäiriö kuin luonnollista ravintoa syövillä lajitovereillaan.

Avovesiaikaan vesilinnut löytävät ravintonsa luonnosta

Enkelinsiiven ja muiden kasvuhäiriöiden kehittyminen on riski vain kasvaville poikasille, aikuiselle linnulle kehityshäiriötä ei enää voi muodostua. Emojen ruokkiminen kuitenkin lisää riskiä poikasten kehityshäiriöille, sillä ne tuovat usein jälkeläisensäkin nauttimaan helposti saatavilla olevaa, energiapitoista leipää ja pullaa, kun sellaista on tarjolla. Tällöin ruokavalio vääristyy ja luonnollinen ravinto kuten vesikasvit ja hyönteiset jäävät syömättä. Maha täynnä pullaa ei tee mieli syödä salaattia.

Vesilintujen ruokkiminen kesällä kannattaa siis unohtaa kokonaan, ja keskittyä ihailemaan suomalaisen luonnon lajikirjoa ja eläinten luontaista ravinnonhankintakäyttäytymistä. Joutsenet käyttävät pitkiä kaulojaan apuna ylettyäkseen vesikasvien varsiin ja juuriin. Sorsat tekevät komeita puolisukelluksia pyrstö kohti taivasta.

Poikkeukselliset olosuhteet, kuten kuivuus, kylmyys ja myrskyt voivat saattaa vesilinnut ahdinkoon. Jos vesilintujen ravinnonsaanti huolestuttaa, kannattaa kysyä neuvoa asiantuntijoilta esimerkiksi Korkeasaaren Villieläinsairaalasta.

Talvella tarpeen mukaan, mutta silloinkaan ei pulla riitä

Suurin osa vesilinnuista muuttaa ravinnon perässä talveksi etelään. Joskus linnut syystä tai toisesta, esimerkiksi ihmisten tarjoamasta lisäruokinnasta johtuen, jäävät Suomeen. Leutoina talvina ne löytävät ravintoa avoimista vesistöistä, mutta kovilla pakkasilla tai vesien jäätyessä ruoka-apu voi olla tarpeen.

Talvella aikuisille vesilinnuille sopivia ruokia ovat liotetut viljat kuten vehnä, kaura ja ohra ja vesilinnuille tarkoitetut täysravinnot eli pelletit. Pilkottuja vihanneksia voi tarjota, mikäli ruoka voidaan tarjota siten, että se ei jäädy. Monipuolisuus on valttia, ja pienet määrät leipää vaihtelevassa talven lisäruokinnassa eivät aiheuta kasvuhäiriöitä aikuisille yksilöille. Yksipuolinen leivän syöttäminen voi kuitenkin altistaa aikuisetkin eläimet ravintoaineiden puutoksille tai yliannostuksille.