Pesukarhu ja punakorvakilpikonna ovat laittomia maahantulijoita

Korkeasaaren pesukarhutarhassa asuu uusi nuori uros – se on entinen lemmikki, josta luovuttiin pitovaikeuksien vuoksi. Toimelias nuori pesukarhu oli omistajansa asunnon täystuho. Olemukseltaan soma, mutta lemmikiksi täysin soveltumaton laji on lisäksi EU:n haitallisten vieraslajien luettelossa, kuten myös tutumpi lemmikki punakorvakilpikonna. Näiden lajien tuonti Suomeen on nykyään kielletty.

Haitallisia vieraslajeja koskevat useat kiellot
Haitallisia vieraslajeja koskevat rajoitukset perustuvat lainsäädäntöön. Keskeisessä roolissa ovat EU:n vieraslajiluettelo ja sitä täydentävä kansallinen luettelo. Kansallisessa luettelossa luetellaan lajit, joita pidetään Suomen oloissa haitallisina, kuten lemmikkinä pidetty haisunäätä. Luetteloihin kuuluvia lajeja ei saa tuoda Suomeen, kasvattaa, myydä tai markkinoida. Joitakin kansallisen luettelon lajeja koskee vain osa rajoituksista.

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Mitään vieraslajia ei saa esimerkiksi istuttaa, kylvää tai käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.

Luontoon päässeestä vieraslajista voi tulla ongelma
”Lainsäädännön tarkoituksena on estää haitallisten vieraslajien leviäminen ja niistä aiheutuvat haittavaikutukset”, sanoo vieraslajiasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä. ”Vierasperäinen lemmikki saattaa muuttua haitalliseksi vieraslajiksi Suomen luontoon päästessään. Vieraslaji lisääntyy usein tehokkaasti ja voi köyhdyttää tai syrjäyttää alkuperäistä lajistoa esimerkiksi levittämällä tauteja tai loisia. Lajit voivat aiheuttaa myös merkittävää taloudellista vahinkoa, kuten kanien kohdalla on jo havaittu.”

Lemmikin voi pitää sen luonnolliseen kuolemaan saakka
Vieraslajiluetteloon kuuluvan eläimen omistajat voivat pitää lemmikkinsä sen kuolemaan saakka, kunhan eläin ei pääse lisääntymään tai karkaamaan. Ehtona lemmikin pitämiselle on, että eläin on ollut lemmikkinä jo ennen luettelon voimaantuloa. Jos yrityksillä on myynnissä vieraslajiluetteloon kuuluvia lemmikkieläimiä, niitä voi myydä asiakkaille vielä vuoden ajan luettelon voimaantulosta.

Jos lemmikin omistaja ei halua lopettaa hankalaa lemmikkiään, hän voi kysyä lemmikin sijoittamisesta eläintarhaan. Eläintenhoitoyksikön päällikkö Nina Trontti Korkeasaaren eläintarhasta tuntee ongelman: ”Tilojen rajallisuuden vuoksi eläintarhat voivat vain poikkeustapauksissa antaa kodin lemmikille. Omin luvin eläintarhaan ei voi lemmikkiä hylätä. Esimerkiksi kilpikonna-altaaseen ilmestyneet punakorvakilpikonnat ja niihin kosketuksissa olleet eläimet lopetetaan eläintautiriskin vuoksi.”

Hyödyllisiä linkkejä:
Vieraslajiportaali
Vieraslajilaki
EU:n vieraslajiluettelo
Kansallinen vieraslajiluettelo
Vieraslajiasioiden neuvottelukunnan esitys ”Jätä vieraslajit rajan taa”