Pääkirjoitus: Uusi vuosi ja uudet ohjeet eläinliikenteeseen Pääkirjoitus: Uusi vuosi ja uudet ohjeet eläinliikenteeseen Kirjoittaja: Nina Trontti, eläintenhoitoyksikön päällikkö Julkaisupäivä: 6.1.2016 Korkeasaaressa seuraamme aitiopaikalta miten kansalliset ja kansainväliset päätökset vaikuttavat eläinliikenteeseen Euroopassa ja EU:n ulkopuolella. Lakien säätämisen voisi kuvitella olevan tylsää ja kaukana eläintarhan arjesta. Päinvastoin! Nyt tammikuun alussa Suomessa astui voimaan vieraslajilaki, jonka tarkoituksena on estää vieraslajien haitalliset vaikutukset maamme luontoon. Vaikka lakia ei suoraan sovelleta eläintarhoihin, sillä on silti vaikutuksia myös meidän eläinkuljetuksiimme. Eläinkuljetukset ovat monen tahon yhteistyötä, kuin tanssikoreografiaa, ja meidän lisäksemme Suomen ympäristökeskus, Suomen riistakeskus ja Evira sekä eläintenkuljettajat opettelevat uusia tanssiaskelia. Vieraslajilaki otetaan käyttöön kaikissa EU-maissa, joten sillä voidaan hallita vieraslajiongelmaa laajasti. Lakiin sisältyy lista haitallisista vieraslajeista. 23 eläinlajin maahantuonti, kasvattaminen, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. 14 kasvilajia luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi. Suomessa on lisäksi käytössä kansallinen lista eläinlajeista, joita maahamme ei saa tuoda. Kiellettyjä ovat nisäkkäistä petoeläimet ja lepakot sekä linnuista päiväpetolinnut, pöllöt ja varikset. Listat ovat sinänsä selkeät, mutta niiden vaikutus Suomeen kuljetettavien eläinten valvontaan on moniselitteinen. Korkeasaaren ja muiden suomalaisten eläintarhojen tuonteihin ei tulla soveltamaan uutta vieraslakiasetusta, mutta lemmikkieläinten tuontiin ne vaikuttavat. Tuontikieltolistalle kuuluvat erikoiset lemmikit, jotka ovat jo Suomessa, saavat elää elämänsä luonnolliseen kuolemaan saakka, mutta yksilöt eivät saa enää lisääntyä ja omistajien on estettävä eläinten pääsy luontoon. Eläintarhatkin saattavat tarvita aivan uudenlaisia lupia jatkossa. Korkeasaaren pitänee hakea ainoalle haitalliselle vieraslajilleen, pesukarhulle, hallussapitolupaa aluehallintoviranomaiselta. Lakimuutoksia on luvassa lisää. Tähän asti Suomen riistakeskus on myöntänyt tuontilupia Suomeen tuotaville eläimille metsästyslain 42 §:n mukaisesti, mutta metsästyslakikin uudistetaan lähiaikoina vieraslakimuutoksen vuoksi. Tuleva metsästyslaki vaatii tuontilupaa vain riistalajeille kuten hirvelle, minkille tai fasaanille. Eksoottisten eläinten harrastajat epäilevät, että lakimuutospaketti voi vapauttaa tuhansien lajien maahantuonnin. Samasta syystä virkamiehet täydentävät parhaillaan kansallisista tuontikieltolistaa uusilla lajeilla. Vain aika näyttää, onnistuuko vieraslajien leviämisen rajoittaminen lakeja säätämällä ja eläinten liikkuvuutta rajoittamalla. Korkeasaaren entinen johtaja Seppo Turunen on todennut, että vieraslajit kuuluvat jo lähes kaikkiin ekosysteemeihin. Hän myös kysyy monien biologien tavoin, voidaanko vain alkuperäislajeja pitää suojelun arvoisina vai ovatko kaikki lajit yhtä arvokkaita luonnon monimuotoisuudelle? Paljon pohdittavaa!