Pääkirjoitus: Korkeasaaren tuhat näkymätöntä eläintä

Pääkirjoitus: Korkeasaaren tuhat näkymätöntä eläintä

Sanna Sainmaa, Korkeasaaren eläinlääkäri

Korkeasaari ja sen reilut 1000 eläinasukasta ovat monille suomalaisille hyvinkin tuttuja. Eläintarhalla on kuitenkin myös toinen, suurelle yleisölle tuntemattomampi puoli. Korkeasaaren pienessä naapurisaaressa sijaitsevassa villieläinsairaalassa hoidamme vuosittain miltei saman määrän eläimiä kuin eläintarhan puolella. Viime vuonna hoidettiin 991 luonnonvaraista eläintä. Villieläinsairaala on auki vuoden jokaisena päivänä ja kiireisimpään aikaan toukokuusta syyskuulle töitä paiskitaan kahdessa vuorossa. Puhelin soi ahkerasti, sillä työhömme kuuluu myös paljon neuvontaa ja valistusta.

Ulospäin villieläinsairaala on lähes näkymätön, koska villit potilaat tarvitsevat omaa rauhaa eikä yleisöä sinne päästetä karanteenisyistä. Eniten hoitoon tuodaan siilejä ja oravia, jotka ovat avun tarpeessa usein ihmisten tai lemmikkien toimien seurauksena. Noin puolet meille tulevista eläimistä on lintuja. Viime vuoden erikoisin hoidokkimme oli kimolepakko, josta tuli lajinsa ensimmäinen Suomessa rengastettu yksilö. Tällä hetkellä villieläinsairaalassa talven taittumista kevääksi odottavat mm. harmaahaikara, silkkiuikku sekä muutama talvehtimaan jäänyt siili.

Toimimme villieläinsairaalassa eläinsuojelulaissa annettujen periaatteiden mukaan; eläin voidaan ottaa väliaikaisesti hoidettavaksi, jos on oletettavissa, että se sopeutuu vaikeuksitta takaisin luonnonvaraiseen elämään. Muussa tapauksessa eläin on lopetettava. Meillä on muutama poikkeustapaus, jossa olemme saaneet viranomaisilta luvan antaa eläimelle tarhapaikan, jos eläintä ei ole voitu palauttaa takaisin luontoon, mutta se kykenee elämään tarhaoloissa. Tunnetuin tällainen tapaus lienee villisikauros Töpseli, joka epilepsiansa vuoksi jäi asumaan Korkeasaareen.

Luonnonvaraisia apua tarvitsevia eläimiä meille tuovat yksityiset ihmiset, Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö, ympäryskuntien vapaapalokunnat sekä satunnaisesti poliisi. Eläimen saapuessa villieläinsairaalaan hoitaja tekee sille ensiarvion ja määrittelee tarvitseeko eläin tarkempaa eläinlääkärin tutkimusta. Jos eläimellä on arviomme mukaan hyvät mahdollisuudet kuntoutua luontoon palautettavaksi, niin tarjoamme sille lepoa, suojaa, ravintoa ja tarvittaessa eläinlääkinnällistä hoitoa, kunnes se taas pärjää omillaan luonnossa. Vähintään kolmannes saapuneista potilaista kuntoutuu takaisin villiin luontoon, mikä on kansainvälisestikin suuri osuus.

Eurooppalaiset eläintarhat nostavat tänä vuonna esiin paikallista luonnon monimuotoisuutta. Sen myötä haluamme tehdä Korkeasaaren villieläinsairaalan työtä tutummaksi suurelle yleisölle. Toimimme osittain Korkeasaaren ystävät ry:ltä saamiemme lahjoitusten avulla, joten villieläinsairaalan työn tukeminen on sinullekin mahdollista. Jos haluat lukea saman tien lisää, löydät kirjoituksen lopusta linkin Villieläinsairaalan sivuille.