Pääkirjoitus: Kevät tuo kuutit ja kiireen 1.5.2015 – Ville Vepsäläinen, kuraattori Huhtikuinen aamu valkenee Korkeasaaren villieläinsairaalassa. Eläintenhoitajat tarkastavat onko pelastuslaitos tuonut edellisillan tai yön aikana uusia potilaita. Tällä kertaa niitä ei ole saapunut, joten aamurutiinit aloitetaan vanhojen potilaiden kanssa: parikymmentä siiliä, viisi orpona löytynyttä oravanpoikaa, kyhmyjoutsen, sinisorsa, pohjanlepakko ja kaksi muutama viikko sitten saapunutta harmaahylkeen kuuttia saavat ruokaa, ja tarvittaessa lääkitystä. Villieläinsairaalaan toiminnan luonteeseen kuuluu, että mitä tahansa lajeja voi tulla hoitoon milloin vain, varsinkin kiireisimmän sesongin aikaan, joka on juuri alkamaisillaan rauhallisemman talviajan jälkeen. Toukokuusta syyskuulle villieläinsairaalassa työskentelee hoitajia sekä aamu- että iltavuoroissa, ja sen lisäksi että potilaita on useita päivässä, pirisee puhelin usein. Toiminnan yksi tärkeä osa on puhelinneuvonta, ennen kaikkea ennakkoarviointi siitä, onko eläintä syytä tuoda hoitoon vai ei. Näin keväällä hyvin monet puhelut koskevat rusakon poikasia, jotka yksin maastossa ollessaan vaikuttavat orvoilta. Sitä ne eivät ole, eli on täysin normaalia että emo käy imettämässä niitä vain kerran, pari, vuorokaudessa. Rusakon poikasiin ei siis pidä mennä kajoamaan, vaan ne tulee jättää rauhaan. Villieläinsairaalaan tulee vuosittain hoitoon n. 800-900 potilasta, joista noin puolet on nisäkkäitä (enimmäkseen siilejä ja oravia) ja puolet lintuja. Näin ollen villieläinsairaala on Suomen suurin luonnonvaraisten eläinten hoitopaikka. Toiminnan tarkoitus on hoitoon tuotujen luonnonvaraisten eläinten kuntouttaminen niin hyvin, että ne voidaan palauttaa luontoon. Vuosittain n. 35-40 % potilaista kuntoutuu takaisin luontoon. Tämä on kansainvälisessäkin vertailussa erittäin hyvä hoitotulos. Joistakin lajeista suurempi osa kuntoutuu luontoon kuin toisista. Esim. hylkeen kuuteilla on usein aika hyvä ennuste sen jälkeen, kun ne hoidossa oppivat itse pyydystämään elävää kalaa. Samoin siileistä ja oravista saadaan useana vuonna kuntoutettua huomattava osa. Mikä tulee olemaan alussa mainittujen potilaiden kohtalo? Sen aika näyttää. Kuuteista toinen saalistaa jo itse hienosti kalaa ja kasvaa hyvin, joten sen ennuste on hyvä. Talven yli hoidossa viihtyneistä siileistä useat ovat lihoneet hyvin ja näin ollen ne pääsevät pian pihapiireihin tuhisemaan. Pohjanlepakko pääsee luontoon kunhan säät ovat tarpeeksi lämpimät. Kyhmyjoutsenta kutsuu pian Itämeri. Tänäkin vuonna useampi sata eläintä kuntoutuu hoidossamme ja saa näin ollen luonnossa ”toisen mahdollisuuden”. Villieläinsairaalan toiminnan mahdollistatte te eläinrakkaat ihmiset, kantamalla huolta loukkaantuneista tai muuten apua kaipaavista eläimistä. Kiitos tästä, kuten myös toimintamme tukemisesta lahjoituksin – ilman niitä meillä ei olisi resursseja hoitaa niin suuria eläinmääriä kuin nyt hoidamme. Osallistu ja auta Korkeasaaren eläintarhalla on pitkät perinteet luonnonvaraisten eläinten auttamisessa. Korkeasaaren Villieläinsairaala tarjoaa paikan, jonne loukkaantuneita tai orpoja eläimiä voi tuoda saamaan ammattitaitoista hoitoa. Tue Villieläinsairaalan toimintaa niin autat Suomen luonnonvaraisia eläimiä. Lahjoitustapoina kuukausilahjoitus, tilisiirto ja tekstiviesti. Voit tukea toimintaamme myös ilman rahaa. Jos kotonasi on ylimääräisiä lasten muovialtaita, terraarioita, lintuhäkkejä, eläinten kuljetuskoppeja, ruokakuppeja, kukkaruukun alusia, otamme ne mielellämme vastaan.