Pääkirjoitus: Ensimmäiset viikot Korkeasaaressa

15.1.2015 – Sanna Hellström, Korkeasaaren johtaja

Aloitin työni Korkeasaaren johtajana marraskuun alussa. Kuten monessa muussakin paikassa, työt alkoivat heti melkoisella kiireellä, eivätkä suinkaan asioihin perehtymisellä. Onnekseni paikka on tuttu, koska olen toiminut useita vuosia eläintarhan johtokunnan puheenjohtajana. Näkymä on kuitenkin erilainen näin viranhaltijana verrattuna aikaisempaan rooliini luottamushenkilönä ja siksi myös uutta opittavaa on hurjan paljon.

Kiireestä huolimatta työ on mahtavaa. Korkeasaaressa on poikkeuksellisia etuja moneen muuhun työpaikkaan verrattuna. Ympäristö on ihana, eikä edes harmaa loppuvuosi ole sitä onnistunut pilaamaan. Työhöni ei kuulu eläinten hoito, mutta eläinten ympäröimänä työskentely on silti hienoa. Työhuoneen ikkunasta näkyvät kamelit, vikunjat ja milut. Iltaisin riikinkukkojen talvitila valaisee kotimatkani ja välillä orava kiipeilee ränniä pitkin ikkunan takana. Enkä istu niin tiiviisti työhuoneessa ja palavereissa, ettenkö ehtisi välillä käydä kentällä. Syksyn uusia eläimiä ovat esimerkiksi villisika Töpseli, tiikerinaaras ja pikkumarmosetin kolmoset. Parhaita hetkiä on päästä seuraamaan eläinten hoitoa. Olen vakuuttunut siitä, että eläinten läsnäololla on ihmisen hyvinvointia parantava vaikutus.

Eläimet tekevät meille hyvää ja vastaavasti meidän on huolehdittava eläimistä. Yhtä lailla niistä, jotka olemme hoitoomme ottaneet, kuin niistä, jotka elävät luonnossa. Eläintarhan ensisijainen tehtävä on luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen. Tätä tehtävää hoidetaan monin tavoin. Joillekin eläinlajeille eläintarha on suojapaikka ja lajin säilymisen edellytys. Yhtä tärkeää on pyrkiä suojelemaan eläinten luonnollisia elinympäristöjä ja tätä tehtävää varten eläintarha tekee kasvatustyötä ja levittää ympäristötietoisuutta. Toivottavasti eläintarhavierailu herättää halun toimia eläinten ja luonnon puolesta.

Korkeasaari on muutosten edessä. Korkeasaari itse toteuttaa yleissuunnitelmaa, jolla kehitetään saarta nykyistä kiinnostavammaksi ja elämyksellisemmäksi paikaksi. Yleissuunnitelmaa toteutetaan vaiheittain ja ensimmäisenä osana tehdään suomalainen metsä. Suomen juhlavuoteen 2017 on kovin lyhyt aika ja hanketta viedään nyt vauhdilla eteenpäin. Lopulliseen toteutukseen vaikuttaa myös kaupungin myöntämä rahoitus. Korkeasaaresta riippumatta kaupunki kehittyy saaren ympärillä. Kevyen liikenteen silta Kalasatamasta Mustikkamaalle valmistunee 2016 ja luon nykyistä helpomman kulkuyhteyden Korkeasaareen. Laajasaloon rakennetaan uusi asuinalue ja sinne suunniteltu raitioliikennesilta kulkee Korkeasaaren kautta. Näin Korkeasaari jää keskelle kaupunkia ja saa oman raitiovaunupysäkin. Tämä on saarelle hieno mahdollisuus olla vielä nykyistä kiinteämpi osa kaupunkia ja helsinkiläisten virkistysalue. Katselen tulevaisuutta innostuneesti ja positiivisella mielellä.

Olen ilahtunut siitä, että valintani on herättänyt laajaa kiinnostusta. En itseni takia, vaan siksi, että se osoittaa, että Korkeasaari on kiinnostava ja tärkeä paikka. Ei vain Helsingin, vaan koko Suomen kannalta. Korkeasaari onkin ihana paikka ja vierailulle kannattaa tulla kokemaan jokainen vuodenaika tai vaikka useammin.

Sannan kuulumisia voit seurata Twitterissä nimellä SannaHellstrom.