Koululaiskonferenssi 2016 Koululaiskonferenssi 2016 – Lähiluontoa! Koululaiskonferenssi järjestettiin tänä vuonna jo kymmenettä kertaa. Aiheena oli lähiluonto ja jälleen kerran syntyi hienoa suojeluviestejä ja kannanottoja luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tapahtumaan osallistui edustajia 18 koulusta Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kirkkonummelta, Riihimäeltä ja Hämeenlinnasta. Tiistai 12.4.2016 Lähikosteikot ja kosteikkolinnut Tiistaina seiskaluokkalaiset kuulivat asiaa kosteikkoluonnosta ja etenkin kosteikkolinnuista. Asiantuntijana oli biologi Aapo Salmela Helsingin seudun lintutieteellisestä yhdistyksestä Tringasta. Itsekin paljon kosteikkoja kolunnut Aapo kertoi havainnollisesti, mitä kosteikot ovat ja millaisia lintulajeja siellä voi nähdä. Kosteikot tarjoavat tärkeitä ekosysteemipalveluita, kuten ruokaa ja suojaa linnuille ja sammakoille, sekä marjoja, riistaa ja kalaa ihmisille. Kosteikot myös tasaavat vesistöjen virtaamia ehkäisten tulvia ja puhdistavat vesistöjä sitomalla kiintoaineita ja ravinteita. Tärkeiksi ja hyviksi lintukosteikoiksi mainittiin mm. Vanhankaupunginlahti Helsingin Viikissä sekä Suomenojan kosteikko Espoossa. Kuulimme hupaisan tarinan hauskannäköisestä kosteikkolinnusta, viiksitimalista. Tiesitkö, että eteläinen valkoinen haikara, jalohaikara, saattaa liittyä Suomenkin pesimälajistoon ennemmin tai myöhemmin? Nykyään se on jo yleinen jokavuotinen vierailija suomalaisillakin kosteikoilla. Korkeasaaren oma kosteikko, Borealia-talo suokukkosoitimineen, on parhaimmillaan juuri nyt huhti-toukokuussa. Tiistaina mukana olleet koulut Alppilan yläasteen koulu, Aurinkolahden peruskoulu, Harjunrinteen koulu, Kartanonkosken koulu, Myllypuron yläaste, Nöykkiön koulu, Pakilan yläaste, Pohjolanrinteen koulu, Ruusuvuoren koulu, Simonkylän koulu, Veikkolan koulu Työpajoissa valmistuneet työt Videopaja Mosaiikkipaja Musiikkipaja Printtipaja Sarjakuvapaja Draamapaja Kommentaattorit Mika Tommola, toimittaja, MTV3 Matti Pääkkönen, nuoriso-ohjaaja, Helsingin nuorisoasiainkeskus Ville Vepsäläinen, kuraattori, Korkeasaari Torstai 14.4.2016 Hirvi ennen ja nyt Torstaina lähiluontoa käsiteltiin metsien ylvään sarvipään, hirven, näkökulmasta. Suomen riistakeskuksen Uudenmaan riistapäällikkö Visa Eronen esitteli runsaiden havaintomateriaalien kera hirveä lajina sekä sen tilannetta Suomessa ennen ja nyt. Hirvi on ollut aina tärkeä riistaeläin Suomessa. Jo ammoisina aikoina hirvi tarjosi arvokasta lihaa, luista tehtiin työkaluja ja aseita, nahkaa ja jänteitä hyödynnettiin mm. vaatteisiin ja koipinahoilla pohjattiin suksia. Hirvikanta on vaihdellut aikojen saatossa ja toisinaan se on ollut sukupuuton partaalla liiallisen metsästyksen vuoksi, viimeksi 1930-luvulla. Metsästystä säätelemällä ja suuntaamalla vasoihin sekä metsänhoitomenetelmien muutoksen ja taimikoiden lisääntymisen seurauksena hirvellä menee nykyään erittäin hyvin. Kannan säätely metsästämällä on tarpeen liikennevahinkojen ja taimikkovahinkojen ehkäisemiseksi tärkeää, sillä maamme suurpetokanta ei nykyisellään riitä hirvikannan luontaiseksi säätelijäksi. Hirvi viihtyy hyvin talousmetsissäkin. Hirven läsnäolo on helpointa havaita jälkien ja ulosteiden perusteella. Jos haluaa nähdä hirven luonnossa, kannattaa retkeillä ilta- tai aamuhämärissä hirvitiheiden alueiden peltomaisemissa. Torstaina mukana olleet koulut Harjunrinteen koulu, Hauhon yhtenäiskoulu, Kaitaan koulu, Kartanonkosken koulu, Nöykkiön koulu, Pakilan yläaste, Pohjolanrinteen koulu, Ruusuvuoren koulu, Simonkylän koulu, Veikkolan koulu Työpajoissa valmistuneet työt Videopaja Mosaiikkipaja Musiikkipaja Printtipaja Sarjakuvapaja Draamapaja Kommentaattorit Leo Stranius, kaupunginvaltuutettu (vihr.), SLL:n vt toiminnanjohtaja Arja Kaasinen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos Paula Laukkanen, toiminnanohjaaja, Helsingin riistanhoitoyhdistys Perjantai 15.4.2016 Asiaa vieraslajeista Perjantaina ysiluokkalaiset ja lukiolaiset saivat tietopaketin vieraslajeista. Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajityöryhmän jäsen Markus Seppälä esitteli havainnollisesti aihetta runsaiden esimerkkien kautta. Vieraslaji tarkoittaa ihmisen toiminnan vaikutuksesta uudelle alueelle kulkeutunutta lajia, tulokaslaji on puolestaan tullut uudelle alueelle itse. Moni vieraslaji uhkaa alueen alkuperäistä luontoa. Tienpiennarten lupiinit, jättipalsamit ja kurtturuusut ovat näistä tunnetuimpia esimerkkejä. Myrkyllinen jättiputki aiheuttaa palovammoja ihmisillekin – tästä läsnäolijat näkivät mieleenpainuvia kuvia. Hyvänä esimerkkinä eläinmaailman haitallisesta vieraslajista on Australiaan viety agakonna. Tarkoitus oli hyvä, sillä nämä eteläamerikkalaiset ”jättirupikonnat” vietiin 1920-luvulla Australiaan syömään viljelysmaiden tuholaiskuoriaisia, toista vieraslajia. Kaikki ei kuitenkaan mennyt kuten Strömsössä, sillä maassa elävät konnat eivät syöneet korsilla kiipeileviä kuoriaisia, vaan pistelivät poskeensa kaikkea muuta mahdollista, kuten alueen alkuperäistä lajistoa. Kaiken kukkuraksi agakonnat ovat myrkyllisiä, joten niitä syövä petoeläin kuolee syötyään konnan. Markuksen vinkkinä kouluille: järjestäkää lähiympäristössänne vieraslajien kitkemistalkoita. Ja vinkkinä ihan kaikille: vieraslajeja voi tunnistaa ja havaintoja ilmoittaa vieraslajiportaalissa! Perjantaina mukana olleet koulut Kartanonkosken koulu, Koivukylän koulu, Nöykkiön koulu, Ruusuvuoren koulu, Saarnilaakson koulu, Vantaan kansainvälinen koulu, Vihdin lukio, Vuosaaren peruskoulu Työpajoissa valmistuneet työt Videopaja Mosaiikkipaja Musiikkipaja Printtipaja Sarjakuvapaja Draamapaja Kommentaattorit Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto (videolla kommentaattorina Tero Kirjosalo) Nina Trontti, eläintenhoitoyksikön päällikkö, Korkeasaari Lotta Kivalo, markkinointisuunnittelija, Korkeasaari Palautetta koululaiskonferenssista Kiitos kaikille osallistujille! Toivoisimme mukana olleilta oppilailta ja opettajilta palautetta koululaiskonferenssista! Palautelomakkeen kautta voit jättää nimettömästi palautetta ja kehitysehdotuksia tulevia konferensseja silmällä pitäen! Kiitos jo etukäteen!
