Lux Korkeasaari tuo tuulahduksen Himalajalta

Eläinten saarelle pääsee ihailemaan valotaidetta jo ennen vuodenvaihdetta, sillä Lux Korkeasaari käynnistyy lauantaina 30.12.2023 ja jatkuu sunnuntaihin 7.1.2024. Valoteokset ovat parhaimmillaan pimeässä, mutta saaren asukkaita kannattaa tulla tervehtimään jo valoisaan aikaan, sillä osa eläimistä vetäytyy unille hämärän tullen eivätkä tarhat ole valaistuja. Jokaisesta tapahtuman pääsylipusta lahjoitetaan euro lumileopardin suojelu- ja tutkimustyöhön.

Valoteosten lisäksi Lux Korkeasaaressa tutustutaan Himalajan lajeihin, jotka ovat parhaimmillaan talvisissa olosuhteissa. Pue siis lämpimästi päälle ja lähde retkelle vuoristoon seuraten tapahtuman mobiilireittiä, osallistu opastetulle kierrokselle tai seuraa eläinten ruokintoja!

Retken aikana voit lämmitellä Karhulinnalla, jossa lumileopardien suojeluun voi tutustua suojelujärjestö Snow Leopard Trustin dokumentaaristen lyhytelokuvien kautta. Lumileopardien suojelua voi tukea pyörittämällä onnenpyörää tai ostamalla suojelutuotteina myynnissä olevia eläinpehmoleluja ja heijastimia. Korkeasaaren ravintolat ja trooppiset talot ovat avoinna iltaan asti. Hämärän tullen voit suunnistaa saaren keskiosiin ihailemaan neljää valoteosta, jotka herättelevät ajatuksia lajien uhanalaisuudesta ja ainutlaatuisuudesta.

LUX KORKEASAARI

Himalajan vuoriston eläimiä

Himalajan vuoristoseuduilla elää lumileopardeja harvalukuisena. Mainioon suojaväriinsä luottaen ne liikkuvat laajalla alueella etsimässä saalista ja tasapainottavat jyrkillä rinteillä liikkumista pitkän häntänsä avulla. Talviaikaan, kun saaliseläimet laskeutuvat alemmas rinteille, lumileopardit seuraavat perässä. Korkeasaaren lumileopardiuros Luxin löytää usein tarhan korkeimmilta lepopaikoilta.

Lumileopardin saaliseläimiin kuuluvat markhor-vuohet ovat erinomaisia kiipeilijöitä. Siksi ne suosivat kallioisimpia ja jyrkimpiä osia vuoristosta, joten myös Korkeasaaressa niiden koti on saaren kallioisin tarha. Lauma on alati valppaana – tarkka haju- ja näköaisti sekä nopeat sorkat ovat niiden paras turva.

Korkeasaaresta löytyy myös tärkeä vuoristojen raadonsyöjä, partakorppikotka. Se pystyy liitelemään tuntikausia ilmavirtausten mukana etsimässä ravintoa laajoilla alueilla. Onneksi Korkeasaaressa ravinnonsaanti on varmempaa, ja pari on pesinyt onnistuneesti jo kahtena talvena peräkkäin. Molemmat poikaset liitävät nyt Etelä-Euroopan vuoristoalueilla, jossa luonnonkantaa on tarpeen vahvistaa.

Tiheäturkkiset takinit ovat vuohieläimiä, jotka käyttävät ravintonaan oksia ja lehtiä. Talvilaitumet sijaitsevat Himalajan vuoriston alarinteillä, jossa takinit viettävät vuoden ankarimman ajan pienissä ryhmissä. Korkeasaaressa takineita on neljä. Ne ovat ulkonäöstään huolimatta ketteriä kiipeilijöitä.

Kaksi karujen seutujen kotieläintä ovat kesyjakki ja kesykameli, joita molempia asuu myös Korkeasaaressa. Naudan lähisukulainen jakki on tavallinen kotieläin etenkin Tiibetissä ja Mongoliassa, mutta villijakki on uhanalainen laji. Myös kaksikyttyräisistä kameleista valtaosa on kesyjä kotieläimiä, sillä villikameleita on luonnossa vain alle tuhat. Sekä jakilla että kamelilla on paksu karva talven tuiskuja vastaan.