Luonto ei kestä kulutustottumuksiamme – on aika muuttaa niitä

Yksilöiden, lajien ja elinympäristöjen monimuotoisuus on kaikkien maapallon eliöiden, myös meidän ihmisten tärkein turvaverkko. Se tarjoaa meille elämän mahdollisuudet. Ihmisen toiminnan vuoksi luonto köyhtyy tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan aiemmin olemassaolomme aikana, vieläpä kiihtyvällä vauhdilla. Terveytemme, taloutemme ja elämänlaatumme perusta horjuu, koska maapallon muut eliöt eivät kestä kulutustottumuksiamme.

Toukokuun 6. päivänä julkaistu kansainvälinen luontoraportti on toistaiseksi laajin katsaus meitä ympäröivään monimuotoisuuteen. Kolmen vuoden ajan valmisteltu 1800-sivuinen raportti perustuu satojen asiantuntijoiden keräämään tutkimustietoon ja yli 15 000 lähteeseen. Se avaa hämmentäviä faktoja ymmärrettäväksemme:

• 75 % maapallon maa-alueista ja 66 % merialueista on muuttunut merkittävästi ihmisen toiminnasta johtuen.
• Yli kolmannes maapinta-alasta ja lähes 75 % makean veden alueista on valjastettu tuottamaan ihmisille ravintoa.
• Sadot ovat heikentyneet maaperän köyhtymisen vuoksi liki neljänneksellä maa-alasta.
• Hyödynnämme maapallomme tarjoamia uusiutuvia ja uusiutumattomia raaka-aineita 60 miljardin tonnia vuodessa – määrä on lähes kaksinkertainen 1980-lukuun verrattuna.
• Muovinkulutuksemme on kymmenkertaistunut vuodesta 1980.
• Maailman vesiin päästetään joka vuosi 300-400 miljoonaa tonnia raskasmetalleja, liuottimia, myrkyllistä lietettä ja muuta teollisuusjätettä.
• Lannoitteet ovat aiheuttaneet rannikkoalueille ”kuolleita vyöhykkeitä”, joiden yhteenlastettu pinta-ala (245 000 km2) on suurempi kuin Iso-Britannian pinta-ala.

Raportti myös listaa, kuinka maapallon eliöstö kärsii toimistamme. Miljoona eläin- ja kasvilajia, eli joka kahdeksas, on vaarassa hävitä, monet jo lähivuosikymmeninä. Ekosysteemit, lajit, villit populaatiot, paikalliset lajikkeet ja jopa kotieläinten rodut vähenevät. Meidänkin olemassaoloamme kannatteleva monimuotoisuuden turvaverkko ratkeilee liitoksistaan.

Kehityksen suunta on ihmisten käsissä

Synkistä faktoista huolimatta raportti ei ole täysin lohduton tulevaisuuden suhteen. Pystymme vielä vaikuttamaan kehityksen suuntaan, mutta nykyiset valtioiden ja ympäristöjärjestöjen tavoitteet eivät ole riittäviä. Tutkijoiden mukaan viisi suurinta syytä monimuotoisuuden köyhtymiseen ovat järjestyksessä:

• muutokset maan ja vesistöjen käytössä
• elävän luonnon hyödyntäminen
• ilmastonmuutos
• saasteet
• vieraslajit

Monimuotoisuuden vähenemisen syitä on monia, joten korjauskeinojakin on useita. Synkän tulevaisuuden torjunnan keinot ovat tuttuja:

• luonnonvarojen kulutuksen ja saasteiden vähentäminen
• väestönkasvun hidastaminen
• suojelualueiden laajentaminen

Kulutus on suurinta Suomen kaltaisissa vauraissa maissa ja jokaisen pitää vaikuttaa omilla valinnoillaan. Ympäristölle haitallisia tukia tulee karsia ja lisätä taloudellisia kannustimia kestävään ruokavalioon ja kiertotalouteen.

Suojelutyötä tekevät eläintarhat osallistuvat omalla panoksellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Niissä välitetään tietoa luonnosta ja sen suojelusta sadoille miljoonille kävijöille vuosittain. Eläintarhoissa kerätyn lajien käyttäytymiseen ja lisääntymiseen liittyvän tiedon avulla voidaan ennustaa lajien selviytymistä ja tukea lajin säilymistä. Uhanalaisia lajeja lisäännytetään eläintarhoissa ja eläimiä palautetaan luontoon, sekä kerätään varoja luonnonvaraisten eläinten ja elinalueiden suojeluun. Yksittäisten lajien ja elinalueiden suojelu ei kuitenkaan yksin riitä kääntämään suuntaa.

Elinolojemme pelastaminen vaatii yhteiskunnan rakenteellisten järjestelmien, kuten tuotannon ja kulutuksen perusteellista uudistusta paikallisella ja globaalilla tasolla. Luonnon tärkeyden pitää näkyä arvoissamme, arjessamme ja teoissamme.

Lisätietoa IPBES Global Assessment -luontoraportista ja sen tiivistelmän löydät englanniksi sivulta www.ipbes.net.