Kuikan lento katkesi moottoritielle – pääsee kotiin Villieläinsairaalasta

Korkeasaaren Villieläinsairaalaan tuotiin eilen kuikka, joka on sen verran harvinainen hoitolan vieras, ettei niitä nähdä edes vuosittain. Tämä yksilö oli löytynyt Lohjalta, moottoritieltä läheltä Lehmijärveä.

Kuikat ovat järviseutujemme muuttolintuja, jotka saapuvat yleensä pesimäjärvilleen heti jäiden lähdettyä ja poikaset kuoriutuvat kesäkuun puolivälin tienoissa rantakasvillisuuden suojassa olevaan pesään. Kuikkien parisiteet ovat pitkiä ja laji lisääntyy yleensä vasta 5-7-vuotiaana. Nimensä kuikka on saanut kauas järvellä kantavasta reviirihuudostaan.

Tälle lohjalaiselle kuikalle oli kuitenkin tullut mutka matkaan. Kun eläin löytyy keskeltä autotietä eikä lähde ihmistä karkuun, mieleen tulee ensimmäisenä, että eläin on loukkaantunut auton töytäisystä. Kuikan kohdalla näin ei kuitenkaan aina ole. Niitä on aiemminkin löydetty isoilta asfaltoiduilta alueilta, kuten parkkipaikoilta, joita ne ovat kaikesta päätellen luulleet vesialueiksi.

Kun kuikka tekee arviointivirheen ja laskeutuukin joen sijasta moottoritielle, ei se enää omin siivin pääse sieltä lentoon. Kuikan ruumiinrakenne sopii erityisen hyvin vesielämään. Sen jalat sijaitsevat lähellä pyrstöä ja niillä on hyvä vauhdittaa sukeltelua kalojen perässä. Kuivalta maalta ilmaan nouseminen tällä fysiikalla ei onnistu.

Siksi olikin onnekasta, että kuikan hätä havaittiin, Pääkaupunkiseudun Eläinsuojeluyhdistys kävi poimimassa linnun tieltä turvaan ja toi sen tutkittavaksi Villieläinsairaalaan. Linnulta ei löytynyt auton alle jäämiseen viittaavia ruhjeita, ainoastaan varpaassa oli pieni nirhauma. Kuikkien tapaan tätäkin yksilöä stressasi suuresti se, että se oli joutunut ihmisten käsittelyyn, mikä oli havaittavissa kuumentuneista räpylöistä. Kuikka päästettiin omaan rauhaansa ja sille tarjottiin lasten kahluualtaasta silakoita, jotka se söi kaikessa hiljaisuudessa.

Tänään kuikkapotilas rengastettiin ja se saa Eläinsuojeluyhdistykseltä kyydin takaisin Lohjalle. Se palautetaan vesialueelle, josta se pääsee jatkamaan eilen ikävästi keskeytynyttä matkaansa.

Jos kohtaat joskus kuivalle maalle päätyneen kuikan, jossa ei näy mitään loukkaantumisen merkkejä, voit itsekin siirtää sen lähimmälle järvelle. Varo kuitenkin silmiäsi, sillä kuikalla on terävä nokka ja se osaa tähdätä sillä muuhunkin kuin veden alla polskiviin kaloihin.