Korkeasaari valittiin metsäpeurojen kansainvälisen suojeluohjelman johtoon Artikkeli julkaistu: 12.11.2020 Neljä nuorta metsäpeuraa on lastattu kuljetusautoon Korkeasaaressa. Ne pääsevät illaksi kansallispuistoissa sijaitseviin totutustarhoihin; kaksi Seitsemiseen ja kaksi Lauhanvuoreen. Luonnonkannan vahvistaminen on mahdollista elinvoimaisen eläintarhakannan ansiosta. Korkeasaari vastaa nyt metsäpeuran maailmanlaajuisesta tarhakannasta ja edistää samalla lajin paluuta luontoon. Tarhoissa syntyneiden metsäpeurojen siirto luontoon on eläintarhojen käytännön suojelutyötä. Eläintarhojen tärkeimpiä tehtäviä on ylläpitää uhanalaisten ja harvinaistuvien lajien geneettistä monimuotoisuutta tarhakannassa. Se turvaa lajien tulevaisuutta luonnossa. Eläintarhojen kansainvälisissä suojeluohjelmissa kunkin lajin lisääntymiset ja siirrot suunnittelee vastaava asiantuntija, lajikoordinaattori. Korkeasaaren kuraattori Hanna-Maija Lahtinen on valittu metsäpeuran uudeksi lajikoordinaattoriksi. Hän kertoo, mitä työ käytännössä on: ”Teen metsäpeuran kantakirjan avulla eläintarhoille suosituksia siitä, mitkä eläimet saavat lisääntyä keskenään ja minne syntyneet eläimet siirretään, jotta geneettinen monimuotoisuus säilyy. Kehitän myös metsäpeurojen hoito- ja ruokintaohjeita muiden asiantuntijoiden kanssa. Ilokseni pääsen välillä itsekin hoitamaan metsäpeuroja tai avustamaan eläinlääkäriä, kun eläimiä on lähdössä totutustarhoihin.” Kaikki lähivuosina Suomen eläintarhoissa syntyvät metsäpeurat ovat mukana luontoonpalautushankkeessa. Kansallispuistojen totutustarhoihin nyt muuttaneet Loru, Luppo ja Lauha ovat Korkeasaaressa viime vuonna syntyneitä metsäpeuranaaraita eli vaatimia, ja mukaan pääsi myös Ähtärin eläinpuistossa syntynyt kaksivuotias vaadin Tonttu. Kaikilla neljällä on korvissaan pienet lähettimet, joiden avulla eläinten liikkeitä voidaan seurata. Metsäpeura on suojelun tarpeessa, sillä niitä on luonnossa vain noin 4500 ja laji lisääntyy hitaasti. 1900-luvun alkupuolella laji metsästettiin Suomesta sukupuuttoon, mutta peurat palasivat maamme itäosiin ainoalta jäljelle jääneeltä elinalueeltaan Venäjän Karjalasta. Nykyisin metsäpeuroja elää Kainuun lisäksi pohjoisen Suomenselän metsissä, jonne lajia siirrettiin neljä vuosikymmentä sitten. Vuonna 2016 alkaneen MetsäpeuraLIFE-hankkeen yhtenä tavoitteena on metsäpeuran palautus entisille elinalueilleen. Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistossa on 15-30 hehtaarin aitaukset eläintarhoissa syntyneiden nuorten metsäpeurojen luontoon totutusta varten. Ensimmäiset luonnonvaraiset metsäpeurat ovat liikkuneet kansallispuistoissa viime syksystä alkaen. Vet attaching a GPS tracker to the European forest reindeer's earPhoto: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooMoving the European forest reindeer to trailerPhoto: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooVet attaching a GPS tracker to the European forest reindeer's earPhoto: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooMoving the European forest reindeer to trailerPhoto: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooMoving the European forest reindeer to trailerPhoto: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooNew"MetsäpeuraLIFE" ear tag for the European forest reindeerPhoto: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooVet attaching a GPS tracker to the European forest reindeer's earPhoto: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooEuropean forest reindeers Loru and LuppoPhoto: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooEuropean forest reindeer LuppoPhoto: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooEuropean forest reindeer LuppoPhoto: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari Zoo