Korkeasaari sai uuden uhanalaisen kädellisen – madagaskarilaisen mustamakin

Artikkeli julkaistu: 20.08.2019

Korkeasaaren uusin asukas viihtyy trooppisen metsän puissa. Puoliapinoihin kuuluva mustamaki on kotiseudullaan pohjoisella Madagaskarilla joutunut sademetsien hakkuiden vuoksi etsimään uusia puustoisia elinympäristöjä. Elinalueen pirstoutumisen vuoksi mustamaki on vaarantunut.

Ranskalaisesta eläintarhasta Korkeasaareen viime viikolla siirretty naarasmaki tutustuu nyt sitä ja sen tulevaa puolisoa varten remontoituun tarhaan Amazonia-talossa. Kiipeilypuihin on panostettu, jotta kooltaan kotikissan kokoinen mustamaki pääsee loikkimaan pitkillä takajaloillaan oksalta toiselle. Naaras on 15-vuotias ja tämän perimältään arvokkaan yksilön toivotaan lisääntyvän Korkeasaaressa. Laji kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan.

Mustamakiurokset ovat lähes kokomustia ja naaraat vaaleampia ruskeita, selkeä tuntomerkki ovat myös naaraan valkeat korvatupsut. Mustamakit elävät 4–15 yksilön ryhmissä, joissa on sekä naaraita että uroksia. Ryhmää johtaa naaras ja ryhmän jäsenet lujittavat siteitään sukimalla toistensa turkkeja. Lauma merkitsee muutaman hehtaarin kokoisen reviirinsä rajat hajumerkein.

Erilaiset hedelmät ovat mustamakien pääravintoa. Makit ovat tiettyjen madagaskarilaisten puulajien tärkeitä pölyttäjiä ja levittävät niiden siemeniä. Mustamakit hyödyntävät tuhatjalkaisista saamaansa myrkkyä turkkinsa hoitoon ja hyönteiskarkotteena, samalla myrkystä päihtyen.

Mustamaki kuuluu kansainvälistä eläinkauppaa säätelevän CITES-sopimuksen I-liitteeseen eli kaikki sillä käytävä kauppa on kiellettyä. Mustamaki on rauhoitettu elinalueellaan ja osa lajin edustajista elää suojelualueilla.

Korkeasaareen saapuu tänä vuonna 13 uutta lajia eläintarhan 130-vuotisjuhlan kunniaksi. Viimeisimmät tulokkaat ovat olleet madagaskarilainen dumerilinboa, eteläamerikkalainen margai ja Uuden-Kaledonian harjasgekko.