Korkeasaaressa on jälleen partakorppikotkapariskunta

Partakorppikotkatarhaan kannettiin aamulla kuljetuslaatikko, josta kömpi ulos kookas tummanruskea lintu. Se näytti täysin eri lajilta ylätasanteella tilannetta tarkkailevaan punavatsaiseen partakorppikotkanaaraaseen verrattuna. Tulokas on yksivuotias koiraslintu, Kaakkois-Ranskan vuoristoseudulla sijaitsevasta partakorppikotkien suojelu- ja tutkimuskeskuksesta. Se räpisteli lumista kalliota ylös ja jäi kummastelemaan uutta ympäristöään. Naaras tarkkaili koirasta.

Korkeasaaren 17-vuotias partakorppikotkanaaras on elellyt kesän ja syksyn yksikseen lauttarannan lentotarhassa. Viime keväänä koiraslintu menehtyi syömäänsä luunsiruun 33-vuotiaana, pariskunnan yhteistä munaa hautoessaan. Munasta ei kuoriutunut poikasta.

Vuoden 2013 keväällä munasta kuoriutui ja varttui poikanen. Vanhempiensa ahkerassa hoidossa pienestä harmaankaljusta höyhenpallosta tuli keskenkasvuinen korppikotka. Kolmen kuukauden ikäinen, vielä lentokyvytön kotka, sai lentokyydin Wieniin. Matka jatkui autoteitse yhdessä Wienin eläintarhan nuoren korppikotkan kanssa Etelä-Ranskaan, jossa luonnonvaraisten korppikotkien toivotaan lisääntyvän. Linnut kannettiin ylös vuorelle ja niitä ruokittiin suojaisaan luolaansa niin kauan, että ne olivat valmiita nousemaan siivilleen. Ensin vapautettiin Wienin naaraslintu, sitten Korkeasaaren koiras.

Nyt Korkeasaaressa on uusi koiraslintu. Partakorppikotkien pariside on yleensä elämän mittainen ja toisen linnun menehdyttyä ne saattavat pariutua uudelleen. Sitä Korkeasaaressakin toivotaan. Nuori koiras on vielä naaraan reviirillä tunkeilija, minkä naaras on tehnyt selväksi ajamalla koirasta muutamaan kertaan kauemmas. Nyt ne istuvat jo parin metrin päässä toisistaan rauhallisesti. Kenties kevättalvella kuuden vuoden kuluttua, kun koiras on saavuttanut sukukypsyyden, ne hautovat omaa munaa.

Eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmassa partakorppikotkia lisäännytetään tarhaoloissa ja palautetaan Alpeille Ranskan, Sveitsin, Espanjan ja Itävallan vuoristoseuduille. Vapautetuista tarhalinnuista selviytyvät lähes kaikki ja tämä onkin yksi maailman parhaiten onnistuneista kannanvahvistamishankkeista. Alppien ja Pyreneiden alueella pesii yli 20 tarhalintujen muodostamaa paria. Kaikkiaan Euroopassa on 300-700 pesivää partakorppikotkaparia.

Luonnossa elävän Korkeasaaren korppikotkan ja sen ikätoverin GPS-lähettimet ovat puolessatoista vuodessa hiljenneet, mutta nuorten korppikotkien on nähty liitelevän alueella. Ne vaeltavat useita satoja tai jopa tuhansia kilometrejä, kunnes palaavat kotiseudulleen pariutumaan ja kasvattamaan jälkeläisiä.