Korkeasaaren työntekijät kolasivat pesäkinoksia saimaannorpille

Artikkeli julkaistu: 09.02.2023

Saimaannorppaemot synnyttävät kuuttinsa rantakinokseen tekemäänsä pesään helmi-maaliskuun vaihteessa. Pesäpaikkojen varmistamiseksi apukinoksia kolataan ennen pesimäaikaa Saimaan rannoilla. Huonoina lumivuosina jopa 90 % saimaannorppakuuteista on syntynyt ihmisen kasaamiin kinoksiin.

Saimaannorppien suojelutoimia koordinoi Metsähallitus ja apukinosten kolaamisesta on tullut jokavuotinen tehtävä, sillä talvet ovat lumitilanteen puolesta epävarmempia. Tammikuun lopulla kolaustöihin riensi myös kuuden hengen tiimi Korkeasaaresta. Korkeasaaren työntekijät viettivät koko päivän Pihlajaveden jäillä Metsähallituksen erityisasiantuntijoiden kanssa kolaten sekä moottorikelkka- ja ahkiokyydeillä kolauspaikalta toiselle liikkuen.

Saimaannorpat tekevät pesänsä usein samoihin paikkoihin, joten apukinokset kolataan sekä norppien että biologien hyviksi havaitsemille rannoille. Kinoksen kohdalla jään alla tulee olla vähintään metrin verran vettä, jossa norppa mahtuu hyvin uimaan. Norppa kaivaa eturäpylöiden kynsillä reiän jään läpi ja tekee pesäonkalonsa rantajäällä olevan lumikinoksen sisään. Pesät antavat suojaa helmi-maaliskuun vaihteessa syntyville kuuteille ja toimivat norppien talvisina lepopaikkoina.

Korkeasaaren tiimi teki yhden päivän aikana viisi apukinosta, jotka kaikki sijoittuivat luonnonsuojelualueelle. Apukinokset ovat 8 metrin mittaisia ja 3 metriä leveitä, tampattuna metrin korkeita kasoja. Tällaisessa kinoksessa on hieman sulamisvaraakin.

”Apukinoksia on kolattu jo useana vuotena ja tähän mennessä hieman yli 300 kuuttia on syntynyt niihin. Jäällä kolatessa on tullut mieleen, että ehkäpä vanhemmat norpat tunnistavat jo lumikolien rahinan jäätä vasten ja osaavat tulla katselemaan työmme tuloksia”, kertoo Miina Auttila, saimaannorppiin perehtynyt Metsähallituksen erityisasiantuntija.

Kuuttien määrä lasketaan myöhemmin keväällä Metsähallituksen organisoimissa pesälaskennoissa. Kuutteja syntyy vuosittain noin 90 ja niiden selviytymisprosentti riippuu paljolti sääolosuhteista. Nyt toivomme lisää lumituiskuja Saimaalle ja kannustamme Metsähallituksen, Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF:n kolaajia!

Norppatietoa eläinlääkäreille

Saimaannorppien terveys- ja hyvinvointikäsikirjaa valmistellaan parhaillaan Metsähallituksen koordinoimassa suojeluhankkeessa. Käsikirjaa kirjoittaa myös Korkeasaaren eläinlääkäri Sanna Sainmaa. Tavoitteena on kuvata parhaat käytännöt apua tarvitsevien saimaannorppien tunnistamisessa, kuntoutuksessa ja muussa käsittelyssä niin, että ne edistävät saimaannorpan suojelua eivätkä aiheuta riskejä populaatiotasolla. Tähän liittyen eläinlääkärimme kouluttaa Savonlinnassa paikallisia eläinlääkäreitä norppien hoitoon ja käsittelyyn. Tavoitteena on kehittää eläinlääkäreiden osaamista siltä varalta, että Metsähallitus tarvitsee eläinlääkinnällistä apua esimerkiksi loukkaantuneen tai nälkiintyneen saimaannorpan kuutin kuntoutuksessa.

Saimaannorpan suojeluhanke

Metsähallituksen vetämä Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-hanke (2020–2025) turvaa norppien suojelua. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ilmastonmuutoksen, kalastuksen, ihmislähtöisen häiriön ja kannan pienuuden aiheuttamia ongelmia saimaannorppakannalle. Hankkeessa pyritään parantamaan myös Saaristomeren itämerennorppakannan tilannetta.

Saimaannorppaa on suojeltu pitkäjänteisesti ja niitä elää Saimaalla noin 440. Laji on edelleen erittäin uhanalainen ja sen kanta hyvin haavoittuva. Ihminen on norpan suurin uhka, mutta myös mahdollisuus.

Osallistu saimaannorpan suojeluun!

Liity mukaan saimaannorppien suojelupartioon ja auta keräämään varoja saimaannorpan suojeluun! Perusta oma saimaannorppakeräys ja jaa sitä somessa, tai lahjoita haluamasi summa Korkeasaaren omaan keräykseen. Ohjaamme keräysvarat kokonaisuudessaan Suomen luonnonsuojeluliiton Saimaalla tekemään saimaannorpan suojelutyöhön, kuten norppaturvallisten kalanpyydysten käytön edistämiseen ja apukinosten kolauksessa tarvittavien pelastuspukujen hankintaan.

LUE LISÄÄ JA OSALLISTU