Korkeasaaren suokukot mukana huippututkimuksessa

Tutkijat ovat selvittäneet, miten geneettinen muutos on muokannut suokukkojen evoluutiota. Nature genetics -tiedelehdessä julkaistiin tällä viikolla Uppsalan yliopiston toiminnallisen genetiikan professorin Leif Andersonin tutkimusryhmän tulokset suokukkojen lisääntymismekanismin geneettisestä taustasta.

Suokukkokoirailla on kolme erilaista lisääntymisstrategiaa. Suurin osa suokukkokoiraista on reviiriään puolustavia rähiseviä koiraita. Reviirillä on myös valkokauluksisia satelliittikoiraita sekä valepukuisia koiraita, jotka naaraspukuun naamioitumalla koettavat päästä parittelemaan naaraiden kanssa. Tämä valeasuun pukeutunut koirastyyppi, joita on vain noin 2 % linnuista, löydettiin vasta muutama vuosi sitten.

Tähän asti ilmiön geneettistä mekanismia ei ole tunnettu. Uppsalan tutkimusryhmä otti näytteitä Korkeasaaren suokukkokoiraasta ja määritti sen genotyypin. Tutkimuksessa todettiin tietyn alleelin aiheuttavan sekä satelliitti- että naaraspukuisten koiraiden synnyn. Alleelin arvellaan muodostuneen inversion kautta jo 3,8 miljoonaa vuotta sitten.

Tutkimus osoittaa, kuinka genomissa tapahtuva inversio ja sen myötä syntynyt ”supergeeni” synnyttää erikoisen parittelukäyttäytymisen sukuhormonien muuttumisen myötä. Kyseiset geenit vaikuttavat sekä testosteronin tasoon että kauluksen värin muodostavan pigmentin määrään. Reviirikoirailla on enemmän testosteronia ja tummemman väriset kaulukset.

Vaikka satelliitti- ja naaraspukuisia koiraita on selvä vähemmistö, eri lisääntymistavat säilyvät suokukkopopulaatiossa ns. tasapainottavan valinnan kautta. Soidinaikana rauhallisemmat koiraat pääsevät vähemmällä vaivalla varastamaan paritteluja tappelemiseen keskittyviltä reviirikoirailta, mistä johtuen niiden geenit ja ilmiasu säilyvät seuraavissa sukupolvissa.

Suokukkojen eurooppalaista kantaa on seurattu ja tutkittu Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö EAZA:n lajikomiteassa jo yli kymmenen vuoden ajan. Lajikomiteat koordinoivat eläintarhoissa pidettävien lajien tutkimusta ja kasvatusta, ja edistävät näin lajiensuojelua sekä tarha- että luonnonolosuhteissa. Korkeasaaren intendentti koordinoi useiden vuosien ajan rantalintujen ja erityisesti suokukkojen tarhakasvatusta.

Nature genetics -lehden artikkeliin voit tutustua täällä.