Korkeasaaren kaikki 160 lajia on kirjattu kansainväliseen eläintietokantaan

Korkeasaaren vuosittainen eläinlaskenta valmistui helmikuussa. Eläintarhassa asuu 160 eläinlajin edustajia, joiden yksilömääräksi laskettiin 2389. Korkeasaaren nisäkäslajeista joka kolmannen olemassaolo maapallolla on uhattuna. Eläintarhojen käyttämä kansainvälinen eläintietokanta on apuna suojelussa ja parhaiden hoitokäytäntöjen suunnittelussa.

Eläintenhoitajille hoidokkiensa laskenta on arkipäivää, mutta koko Korkeasaaren eläimet ynnätään vain kerran vuodessa. Vuoden 2022 virallisen eläinlaskennan tulos on 160 lajia ja 2389 eläinyksilöä. Isompien eläinten kohdalla yksilömäärä on helppo laskea, mutta joidenkin trooppisten talojen eläinten, kuten torakoiden, kotiloiden ja kalojen, lukumäärät esitettiin arvioina. Eläinten ravinnoksi kasvatettavia hyönteisiä ei laskettu yksilömääriin mukaan.

Nisäkkäät ovat Korkeasaaressa parhaiten edustettuja. Niitä on yhteensä 47 lajia, joista joka kolmas luokitellaan uhanalaiseksi. Nisäkkäät, linnut ja sammakkoeläimet ovat parhaiten tunnetut lajiryhmät – kaikkien Korkeasaaren lajien tilanne luonnossa on pystytty arvioimaan. Toisin on esimerkiksi selkärangattomilla, joilla peräti 81 % lajeista on vailla uhanalaisuustietoa. Kaikista Korkeasaaren lajeista 24 % on uhanalaisia ja yhtä monen tilannetta luonnossa ei tunneta. Puolet lajeista menestyy siis nykyarvion mukaan hyvin luonnossa, vaikka monen luonnonkanta onkin vähenevä.

Korkeasaari, kuten lähes kaikki muutkin eläintarhat, käyttää kansainvälistä ZIMS-eläintietokantaa eläintensä tietojen tallentamiseen. Tietokannan ansiosta jokaisen eläimen taustat ja sukulaisuussuhteet on helppo selvittää, mikä on ensiarvoisen tärkeää lajin suojelussa. Lisäksi tietokannan avulla voidaan parantaa eläinten hyvinvointia esimerkiksi vertailemalla eläinten ravinnon yhteyttä niiden terveyteen. Tutkijoille tiedot ovat valtava materiaalipankki.

”Eläintietokanta on taas Korkeasaaren eläinten osalta kohdillaan! Kirjanpito on haastavaa, kun eläimet lisääntyvät, menehtyvät ja niitä siirretään eläintarhojen välillä. Varsinkin runsaslukuiset trooppisten talojemme lajien tiedot ovat työläitä pitää aina ajan tasalla”, kertoo kuraattori Ville Vepsäläinen.

Eläintarhojen tehtävänä on suojella luonnon monimuotoisuutta, mihin tarvitaan kansainvälisen eläintarhojen verkoston yhteistyötä. Korkeasaaren eläinlajeista 24 % kuuluu eläintarhojen yhteisiin suojeluohjelmiin. Tarhauksen ansiosta sukupuuton ovat välttäneet esimerkiksi visentti, mongolianvillihevonen, kaliforniankondori ja valkobeisa. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää koko ekosysteemin toimivuudelle ja lopulta myös ihmisen olemassaololle maapallolla.