Korkeasaaren huomioita tulevaan eläinsuojelulakiin

Uuden eläinsuojelulakiehdotuksen lausuntokierros päättyi helmikuun lopussa. Lakia valmisteleva maa- ja metsätalousministeriö sai yhteensä 288 kommenttia lakiehdotukseen. Myös Korkeasaari kutsuttiin kommentoimaan asiaa ja kohdistimme huomiomme etenkin luonnonvaraisten eläinten hoitoa ja eläintarhanpitoa koskeviin kohtiin. Jokaisen eläimen hyvinvointi on meille tärkeää.

Laissa säilyisi edelleen pykälä, jonka mukaan ihmisellä on velvollisuus auttaa sairasta ja vahingoittunutta luonnonvaraista eläintä, mutta auttamista ei ole osoitettu erityisesti kenenkään vastuulle. Maakunnan eläinlääkärin vastuulla olisi jatkossa lopettaa eläin, mutta entä ne luonnonvaraiset eläimet, jotka voisivat vielä toipua luontoon? Korkeasaari ehdottaakin, että samalla eläinlääkärin vastaanotolla pitäisi olla myös velvollisuus hoidon tarpeen arviointiin ja eläimen ensiapuun, jonka jälkeen eläin voisi palata luontoon tai se voitaisiin siirtää luonnonvaraisten eläinten hoitopaikkaan toipumaan. Hoitolan pito olisi tulevassa laissa ilmoituksenvaraista toimintaa, jolloin sitä on myös helpompi valvoa.

Luonnonvaraisten eläinten hoidon tulisi tähdätä siihen, että eläin voidaan palauttaa takaisin luontoon.

”Jos eläintä ei hoidon päätyttyä voida vapauttaa, eikä sitä voida sijoittaa pysyvästi eläintarhaan, eläin on lopetettava.” Kokemuksemme mukaan on liian yleistä, että loukkaantunut eläin jää pysyvästi hoidokiksi. Luonnonvaraisen eläimen sijoittaminen eläintarhaan ei myöskään voi olla automaatio, vaan sen pitää olla luvanvaraista ja kunkin yksilön kohdalla mahdollisuus pitää harkita erikseen. Pidämme hyvänä myös sitä, että luonnonvaraisen selkärankaisen elätiksi ottaminen olisi uudessa laissa kielletty, sillä ensi kertaa myös kyy on lailla suojattu.

Korkeasaari vastustaa pykälää, jonka mukaan eläimen voisi pyydystää luonnosta eläintarhassa pidettäväksi.

Eläinten pyydystäminen luonnosta tarhoihin sotii nykyaikaisten eläintarhojen toimintaa vastaan. Pykälä tulisi muotoilla uudestaan niin, että luonnonvaraisen eläimen ottaminen tarhaoloihin on mahdollista vain loukkaantuneen eläimen kohdalla tai lajin suojelutarpeen vuoksi, jotka voivat olla ainoat tietyissä tilanteissa perusteltavissa olevat syyt. Yleensä uhanalaisen eläimen pyydystäminen luonnosta tarhaan ei ole perusteltua.

Korkeasaari kannattaa eläinten käytön rajoittamista esityksissä, joiden tarkoitus on pelkästään viihdyttää ihmisiä. Lakiesityksessä on otettu huomioon se, että koulutus voi olla eläimelle myös virike ja lisätä sen hyvinvointia. Eläimelle virikkeellinen ja hyvinvointiin tähtäävä koulutus, jota esimerkiksi eläintarhoissa tehdään, on tärkeää sallia jatkossakin.

Eläinsuojelulain tavoitteena on uudistaa eläinten hyvinvointia koskeva sääntely vastaamaan nyky-yhteiskunnassa vallitsevaa käsitystä eläinten asemasta ja suojelutarpeesta. Eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö saatettaisiin perustuslain mukaiseksi ja varmistettaisiin Euroopan unionin lainsäädännön tehokas täytäntöönpano kansallisessa lainsäädännössä. Eläinten hyvinvoinnin tilaa parannettaisiin uusilla säännöksillä ja lisäksi tehostettaisiin eläinsuojelun valvontaa ja viranomaisten keinoja puuttua epäkohtiin.