Kissojen Yössä suojellaan Amurin uhanalaisia kissapetoja

Korkeasaaren eläintarhassa vietetään syyskuun 6. ja 13. päivänä 2019 klo 16–24 Kissojen Yötä. Suosittujen tapahtumien rinnalle on lisätty asiakkaiden toiveesta myös aikuisille suunnattu romanttinen Viettelysten Ilta 11.9.2019 klo 18–23. Jokaisesta Kissojen Yön ja Viettelysten Illan lipusta lahjoitetaan 5 euroa Amurin luonnonvaraisten tiikereiden ja leopardien suojeluun. Kolmen tapahtuman kokonaisuus on Suomen vaikuttavin uhanalaisten eläinten hyväksi järjestettävä yleisötapahtuma.

KATSO KISSOJEN YÖN OHJELMA JA OSTA LIPUT
KATSO VIETTELYSTEN ILLAN OHJELMA JA OSTA LIPUT

Syyskuun ensimmäisenä ja toisena perjantaina Korkeasaaren eläintarha avautuu vasta klo 16. Vähitellen saaren kesäpäivistä tuttu tunnelma alkaa muuttua; valotaide alkaa loistaa, elävät tulet syttyvät, ihmiset muuntautuvat kasvomaalauksin kissapedoiksi, taikovat ilmoille jättiläissaippuakuplia, hakeutuvat katukeittiön tuoksujen ääreen ja tanssahtelevat musiikin tahdissa. Eläinten virikeruokintoja voi seurata jo alkuillasta lähtien ja kissapetojen lisäksi muutkin hämärän lajit, kuten pesukarhut saavat osansa eläintenhoitajien valmistelemista yllätyksistä ja herkuista.

Miksi Kissojen Yö järjestetään?

Kaikki tämä – iloiset ihmiset, valot ja tulet, herkuttelu, ainutlaatuinen tunnelma ja tietysti ne eläimet – kuuluu Kissojen Yöhön, mutta tapahtuman tarkoitus on vakavampi. Venäjän Kaukoidässä, Amurin alueen metsissä elävien kissapetojen tilanne on huolestuttava; sekä amurintiikereitä että amurinleopardeja uhkaa sukupuutto.

Amurintiikereitä oli luonnossa 1940-luvulla vain 40. Vuonna 1947 Neuvostoliitto kielsi niiden metsästämisen, rajoitti saalislajien metsästystä ja määräsi lajin suojeltavaksi. Suojelujärjestöt ovat tehneet yhteistyötä viranomaisten ja paikallisten asukkaiden kanssa jo pitkään. Yhteistyössä on voimaa; nykyään amurintiikereitä elää luonnossa noin 540. Kanta on vakaa, mutta laji on edelleen erittäin uhanalainen erityisesti salametsästyksen vuoksi.

Amurinleopardeja elää luonnossa vain noin 100 yksilöä. Vaikka määrä on pieni, se on noin kolme kertaa suurempi kuin 1970-luvulla. Koska luonnonvaraiset amurinleopardit löytävät pienestä kannasta johtuen lisääntymiskumppaniksi usein lähisukulaisen, lajia uhkaa geneettinen köyhtyminen ja sitä seuraavat sairaudet. Lajin pelastamiseksi suunnitellaankin luontoonpalautusta, jossa eläintarhoissa syntyneiden amurinleopardien jälkeläiset vahvistavat lajin luonnonkantaa ja sen terveyttä.

Vaikka sekä amurintiikeri että -leopardi ovat uhanalaisia, eli vaarassa hävitä maailmasta, ne ovat kuitenkin myös esimerkkejä onnistuneesta suojelusta – parempaa kohti mennään, vaikka työtä on vielä tehtävänä!

Miten vierailu Kissojen Yössä auttaa Amurin kissapetoja?

Jokainen vierailu Korkeasaaren eläintarhassa mahdollistaa Korkeasaaren perustyön; luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten eläinten suojelun. Eläintarhaverkoston osana Korkeasaari on mukana säilyttämässä lajeja, jotka ovat vaarassa kadota maapallolta, sekä keräämässä ja jakamassa tietoa, josta myös luonnonvaraiset eläimet hyötyvät. Korkeasaaressa tehdään ympäristökasvatusta – kerrotaan monimuotoisuuden merkityksestä ja kuinka jokainen voi sen säilyttämiseen vaikuttaa – ja kerätään varoja yhteistyökumppaneille, jotka suojelevat lajeja niiden omilla elinalueilla.

Lajien säilyttäminen

Korkeasaari ja muut vastuulliset eläintarhat suojelevat yhdessä Amurin kissapetoja huolehtimalla, että eläintarhoissa elää terveitä, hyväkuntoisia eläimiä. Korkeasaaressa pentujen hoidosta vastaavat emot, jotta eläimillä säilyvät luonnossa elämiseen vaadittavat taidot siltä varalta, että eläintarhojen yksilöitä tarvitaan lajin pelastamiseen luonnossa.

Eläimistä pidetään kantakirjoja, joilla varmistetaan, etteivät lähisukulaiset lisäänny keskenään. Näin kanta pysyy geneettisesti monipuolisena ja terveenä, hyvin uhanalaisten lajien kohdalla usein terveempänä kuin luonnossa. Amurinleopardien luontoonpalautus tulee olemaan suuri lähivuosien ponnistus. Korkeasaaressa on kokemusta jo useiden lajien, kuten visentin, mongolianvillihevosen, metsäpeuran ja partakorppikotkan palautusprojekteista.

Varainkeruu

Kissojen Yö -tapahtumassa on kerätty varoja luonnonvaraisten Amurin kissapetojen suojeluun vuodesta 2005. Kerätyt varat lahjoitetaan suojelua koordinoivan WildCats Conservation Alliancen kenttäprojekteihin. Korkeasaaren eläintarha on järjestön pitkäaikaisimpia ja merkittävimpiä tukijoita. Viime vuosina lahjoitussumma on vaihdellut 30 000 ja 50 000 euron välillä ja yhteensä varoja on lahjoitettu yli 350 000 euroa. Tänä vuonna odotettavissa on ennätyssumma, sillä jokaisesta Kissojen Yön pääsylipusta lahjoitetaan 5 euroa luonnonvaraisten kissojen suojeluun.

Mitä Kissojen Yössä kerätyillä varoilla tehdään?

Amurin isojen kissapetojen uhanalaisuuden tärkeimpiä syitä ovat salametsästys, saaliseläinten laiton metsästys, metsäpalot, petoviha sekä elinalueiden muokkaaminen ihmisten käyttöön. Amurintiikereitä tapetaan vuosittain arvioiden mukaan 30–45, suuri osa uskomusten vuoksi. Perinteisessä itämaisessa kansanlääkinnässä tiikerin osilla uskotaan olevan vahvistavia ja parantavia voimia, joten tiikerituotteilla käydään kauppaa niiden laittomuudesta ja tehottomuudesta huolimatta.

WildCats Conservation Alliance hankkii tukijoidensa lahjoittamilla varoilla riistakameroita sekä välineitä, joiden avulla sekä eläimistä että salametsästäjistä ja niiden kulkureiteistä raportointi on helpompaa. Näin saadaan kerättyä aiempaa tarkempaa tietoa, eläimiä pystytään suojelemaan entistä tehokkaammin ja tiikereiden elintavoista saadaan uutta tietoa. Reilussa kymmenessä vuodessa tiikereiden määrä on kasvanut 40–100 yksilöllä.

WildCats Conservation Alliance tekee yhteistyötä viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa, jotta alueella riittää tilaa suurille petoeläimille. Metsästys on alueella suosittua, ja kouluissa ja kylissä tehdään ympäristökasvatusta, jotta paikalliset asukkaat osaavat arvostaa ainutlaatuista luontoaan ja sen lajistoa. Loukkaantuneita ja orvoksi jääneitä eläimiä kuntoutetaan ja toipuneet kuljetetaan hoidon jälkeen harvaan asutuille alueille, joilta isot pedot ovat aiemmin hävinneet.

Amurinleopardi ja amurintiikeri elävät ravintoketjun huipulla. Luonnon kannalta ne eivät ole yhtä merkittäviä kuin esimerkiksi mehiläiset, mutta suojelemalla niitä suojellaan myös niiden elinalueita. Samojen alueiden säilyminen on monien muidenkin lajien elinehto.

Kun ilta pimenee Korkeasaaressa, kissapedot lähtevät liikkeelle. Suuret tassut tallaavat äänettömästi maata, raidat ja täplät piirtyvät esiin hämärän keskeltä. Eläintarhan yötä valaisevat elävät tulet ja hohtava taikametsä. Tule mukaan, tämä on kissapetojen aikaa.