Eläintarhojen lajitietokannasta uutta tietoa luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Suojelubiologit ovat löytäneet eläintarhojen keräämistä tiedoista arvokasta apua luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Tietojen avulla voidaan ennustaa aiempaa paremmin mitkä lajit ovat häviämässä luonnosta ja kuinka lajien yksilömäärää ja monimuotoisuutta voidaan vahvistaa. Korkeasaaren eläintarhassa kerätyt tiedot ovat osaltaan auttamassa sukupuuttoaallon torjumisessa.

Minkä ikäisenä lapinpöllö saa keskimäärin ensimmäiset poikaset? Kuinka vanhaksi amurintiikeri voi elää? Kuinka monta poikasta kultatamariini yleensä saa ja kuinka moni niistä selviää aikuiseksi asti? Näihin kysymyksiin tarvitaan vastauksia, kun suojellaan eläinlajeja ja luonnon monimuotoisuutta. Näihin kysymyksiin löytyy vastauksia yli 40 vuoden aikana eläintarhoissa kerätyistä tiedoista, joka on tallennettu Species360-järjestön ylläpitämään ZIMS-tietokantaan.

Mihin lajitietoa tarvitaan?

Kansainvälisen IPBES-luontoraportin mukaan maailman luonnonvaraiset elinympäristöt ja lajit hupenevat kiihtyvällä vauhdilla. Vauhti on kymmeniä, jopa satoja kertoja nopeampaa kuin viimeisen 10 miljoonan vuoden aikana. Sukupuuttoaallon tärkein syy on ihmisten kulutustottumukset seurauksineen. Jotta uhanalaisia eläinlajeja voidaan suojella tai suojelun tarvetta voidaan ennakoida, tarvitaan luotettavaa taustatietoa lajeista. Tähän saakka tutkijoilla ei ole ollut useimpien lajien (noin 98 %) kohdalta riittäviä tietoja, tai tietojen alkuperä on epäluotettava.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ja ZIMSin tietoja hyödyntäneet tutkijat kehittivät SKI-tunnusluvun (Species Knowledge Index). Se kirjaa 32 144 maaselkärankaisen demografiset tiedot. Huhtikuussa julkaistussa Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -tiedejulkaisussa todettiin, että eläintarhojen ja akvaarioiden ZIMS-tietokantaan vuosikymmenien aikana kirjaamat tiedot voivat moninkertaistaa käytettävissä olevan tiedon määrän. Tieto on luotettavaa ja tiedot ovat myös käyttökelpoisia.

Mitä hyötyä tiedoista on?

Koko tietokannan aineisto on käytettävissä ZIMS-tiedekomitean hyväksymiin tutkimuksiin sekä opinnäytetyöntekijöille että muille lajitietoa tarvitseville tutkijoille. Kilpikonnien demografiset tiedot on jo avattu avoimena datana. Uusien analyysimenetelmien tehokkuuden vuoksi aineistosta voidaan vetää johtopäätöksiä, joita ennen ei olisi ollut mahdollista todeta.

ZIMS-tiedon käyttöönotto helpottaa suuresti maaselkärankaisten uhanalaisuuden arviointia. Näin voidaan löytää helpommin IUCN:n julkaisemassa uhanalaisten lajien punaisessa kirjassa joko silmälläpidettäviksi, vaarantuneiksi tai uhanalaisiksi luokiteltavat lajit. Mitä aikaisemmin lajin häviämisen uhka havaitaan, sitä paremmat edellytykset lajin pelastamiselle on.

ZIMS-tietokannassa on kantakirjat noin 500:lle uhanalaiselle eläintarhoissa pidetylle lajille. Kantakirjojen avulla kunkin eläintarhoissa pidetyn lajin sukupuu voidaan määrittää hyvin tarkkaan. Tietokoneohjelman avulla voidaan laskea, mitä yksilöitä kannattaa lisäännyttää keskenään, jotta laji säilyy geneettisesti rikkaana ja terveenä. Kantakirjojen ja eläintarhoissa syntyneiden yksilöiden avulla eläintarhoista on vahvistettu harvinaistuneita eläinkantoja ja palautettu luontoon sieltä täysin tai alueellisesti hävinneitä lajeja, kuten visentti, milu, mongolianvillihevonen, metsäpeura ja partakorppikotka.