Eläintarhoihin syntyi toukokuussa seitsemän metsäpeuravasaa

Punaruskeaturkkinen metsäpeuravasa havahtuu hereille ja kokoaa pitkät jalkansa noustakseen ylös. Emo vartioi vieressä ja pian vasa hamuaa taas pienellä turvalla emoltaan maitoa. Muutaman päivän ikäisen vasan elämä keskittyy vielä nukkumiseen ja syömiseen.

Korkeasaaren, Ähtärin ja Ranuan metsäpeuroille on syntynyt toukokuun aikana seitsemän vasaa. Niiden tulevaisuus on suomalaisessa luontoonpalautushankkeessa, johon peurat siirretään kotitarhoistaan noin 1,5-vuoden iässä. Kaikilla vasoilla on korvamerkit ja ihonalaiset mikrosirut, jotta yksilöt voidaan erottaa toisistaan.

Myös luontoonpalautuskohteisiin eli Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistojen totutustarhoihin on näinä päivinä syntynyt ensimmäisiä vasoja. Totutustarhat saivat eläintarhoista ja Kainuun metsistä ensimmäiset metsäpeuransa viime syksynä. Molempiin kansallispuistoihin vapautetaan hankkeen päätteeksi muutaman kymmenen yksilön laumat.

Metsäpeura on Suomen ja Venäjän Karjalan oma laji, jota halutaan vaalia. Se metsästettiin maastamme sukupuuttoon 1910-luvun lopulla, mutta peuroja palasi itärajan yli Kainuuseen 1950-luvulla. Nykyään Suomessa on yli kaksi tuhatta yksilöä Kainuussa ja Suomenselän keskiosissa. Suomenselän kanta on peruja aiemmasta onnistuneesta palautusistutuksesta. Metsäpeuroja on luonnossa noin 4500 ja laji luokitellaan silmälläpidettäväksi.