Kaksikyttyräinen kameli elää Aasiassa pääasiassa kotieläimenä. Kamelit ovat sopeutuneet hyvin kylmään ilmanalaan ja kasvattavat paksun talviturkin, jonka turvin ne selviävät Keski-Aasian purevista pakkasista. Ylimääräisen ravinnon ne varastoivat kyttyröihinsä rasvana. Kamelin ollessa hyvin ravittu kyttyrät ovat isot ja pystyssä, ne kutistuvat kun eläin on pitkään syömättä.

Kameli on yllättävän hyvä uimari – se ui paremmin kuin hevonen!

Kamelit on kesytetty ihmisen avuksi tuhansia vuosia sitten. Yksikyttyräiset kamelit eli dromedaarit ovat Pohjois-Afrikan ja Lähi-idässä usein korvaamattomia aavikon kulkupelejä: ne voivat kantaa jopa 200 kilon kuormaa. Kamelit syövät lähes mitä tahansa, lähinnä kuitenkin erilaisia aroilta ja aavikoilta löytyviä suolakko- ja heinäkasveja.

Suojelu

Kaikki eläintarhojen kamelit ovat kesytettyjen kameleiden jälkeläisiä. Eläintarhoissa kameli on luontaisen elinalueensa suojelun lippulaivalaji. Villikameleita (Camelus ferus) elää vain pienellä alueella Kiinassa ja Mongoliassa, yhteensä alle tuhat yksilöä. Niiden otaksuttiin hävinneen kokonaan, kunnes muutama villikamelilauma kohdattiin 1800-luvun lopulla, ja vielä senkin jälkeen Gobin kameleiden oletettiin olevan villiintyneitä kesykameleita. Vasta vuonna 2008 villikameli todistettiin geneettisellä tutkimuksella omaksi lajikseen. Mongolian kielessä kesy- ja villikameleille on kuitenkin aina ollut omat sanansa: “temee” ja “khavtgai”.

Villikameli on IUCN:n luokituksen mukaan äärimmäisen uhanalainen. Elinympäristöjen tuhoutuminen on iso uhka niille – luvaton kaivostoiminta ja öljynpumppaus pienentävät villikamelien elinalaa, ja laittomasti rakennetut tiet tuhoavat niiden vuosisatoja vanhoja kulkureittejä autiomaan ruoka- ja juomapaikkojen välillä. Myös laiton metsästys vähentää villikamelien määrää. Korkeasaari perusti vuonna 2021 uuden suojeluhankkeen, jossa kerätään varoja villien kamelien suojeluun. Kerättyjä varoja käytetään muun muassa ympäristökasvatuksen edistämiseen eli paikallisille lapsille suunnatun kamelioppimateriaalin tuotantoon. Korkeasaaren tukema suojelujärjestö ylläpitää myös villikamelien luontoonpalautuskeskusta.
LUE LISÄÄ SUOJELUSTA LAHJOITA SUOJELUUN! PERUSTA OMA SUOJELUKERÄYS!

Korkeasaaressa

Korkeasaaren ensimmäinen kameli saatiin lahjoituksena pääsiäismunistaan tunnetulta pietarilaiselta korusepältä Carl Fabergélta jo vuonna 1900. Tälle kamelille kävi kuitenkin huonosti, sillä se söi heinän mukana naulan ja menehtyi.

Kamelit voivat sylkeä hermostuessaan, näin käy joskus myös Korkeasaaressa.

Nykyään saarella asuu kolme kamelia: vuonna 2008 Korkeasaaressa syntynyt uros Abu, ja vuonna 2012 sekä 2018 Saksassa syntyntyneet naaraat Luna ja Brunhilde eli Hilde. Abu on kameleista kookkain, Hilde pienin. Kamelit ovat yleensä rauhallisia, mutta eläintenhoitajan rehukärry saa näihin suuriin eläimiin taatusti liikettä!