Valvottua ja tarkastettua eläintarhatoimintaa Eläintarhan arkea säätelevät monet lait ja asetukset. Toimintaamme valvotaan säännöllisin tarkastuksin sekä viranomaisten että muiden asiantuntijoiden toimesta. Me korkeasaarelaiset vastaamme siitä, että eläimistä huolehditaan täällä hyvin, yksilöiden ja lajien tarpeet huomioiden. Eläintenhoidon ammattilaiset Korkeasaaressa vakituisiksi eläintenhoitajiksi rekrytoidaan vain henkilöitä, joilla on soveltuva alan koulutus sekä riittävästi aiempaa työkokemusta eläintenhoidosta. Tarjoamme työntekijöillemme jatkuvasti lisäkoulutusta niin Korkeasaaressa, muualla kotimaassa kuin ulkomaillakin. Eläinten hoidon ja suojelun johdossa työskentelevät biologit, jotka ovat mukana myös käytännön eläintenhoitotyössä. Biologit esimerkiksi osallistuvat lajiston ja tarhojen suunnitteluun sekä Villieläinsairaalan potilaiden kuntouttamiseen. Korkeasaaren eläintarhassa ja Villieläinsairaalassa työskentelee täysipäiväisesti kaksi omaa eläinlääkäriä, joilla on pitkä kokemus alalta. Eläinlääkärimme ovat kouluttautuneet erityisesti eläintarhaeläinten ja luonnonvaraisten eläinten hoitoon, ja pitävät luentoja näistä aiheista muille eläinlääkäreille sekä eläinlääkäriopiskelijoille. Toinen Korkeasaaren eläinlääkäreistä toimii lisäksi neuvovana eläinlääkärinä metsäpeura-asioissa kaikille lajia tarhaaville eurooppalaisille eläintarhoille. Eläintarhojen välisen yhteistyön kautta käytössämme onkin myös laaja kansainvälinen asiantuntijaverkosto jokaisen lajin kohdalla. Korkeasaari tekee ja tukee tutkimuksia, joiden tarkoituksena on parantaa eläinten hyvinvointia ja suojelutyön onnistumista. Eläinten hyvinvoinnin seuraamiseksi ja lisäämiseksi Korkeasaari on nimittänyt eläinten koulutus- ja hyvinvointivastaavan ja luonut oman hyvinvointikartoituksen. Kartoitus tehdään jokaiselle eläinyksilölle erikseen ja se ottaa huomioon muun muassa eläimen terveydentilan, vuorovaikutuksen muihin eläimiin, ympäristön sekä ravitsemuksen. Jokaiselle Korkeasaaressa asuvalle lajille on tehty kirjalliset hoito- ja ruokintaohjeet, joita noudatetaan eläintenhoidon arjessa. Myös eläinten kouluttamisesta tehdään aina kirjalliset suunnitelmat. Lainsäädäntö ja valvova viranomainen Eläintarhan ylläpitäminen on luvanvaraista toimintaa. Suomessa laki eläinten hyvinvoinnista määrittää, että eläintarhojen tulee edistää luonnonvaraisen eläimistön suojelua ja biologisen monimuotoisuuden säilymistä, sekä osallistua suojelua edistävään tutkimukseen, eläinlajien suojelutaitoihin liittyvään koulutukseen, suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon, sekä lajien tarhakasvatukseen ja luontoon palauttamiseen. Korkeasaari toteuttaa toiminnassaan kaikkia edellä mainittuja. Kansallisen lainsäädännön lisäksi eläintarhojen toimintaa määrittää myös EU:n eläintarhadirektiivi. Kunkin eläintarhan toimintaa valvoo paikallinen Aluehallintovirasto ja sen toimesta läänineläinlääkäri. Koska Korkeasaaressa elää kädellisiä, tekee läänineläinlääkäri meille tarkistuksen kahdesti vuodessa. Tarkastuksessa käydään läpi silmämääräisesti muun muassa eläimet, niiden olosuhteet ja rehuvarastot. Lisäksi läänineläinlääkäri valvoo eläintarhan tutkimustoimintaa, sekä tarkastaa uudet tarhatilat ja niiden lajikohtaisten vaatimusten toteutumisen aina ennen tilojen käyttöönottoa. Tilavaatimukset määrittää Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten pitopaikoista. Eläintarhojen kävijöiden turvallisuutta valvoo turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja eläinlääkintään käytettyjen lääkkeiden käyttöä seuraa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Myös Villieläinsairaalan toiminnassa noudatetaan lakia eläinten hyvinvoinnista. Laissa säädetään velvollisuudesta auttaa sairasta ja vahingoittunutta luonnonvaraista eläintä. Sen mukaan hoidon aloittamisen lähtökohtana on oltava aina terveen, hyväkuntoisen eläimen palauttaminen hoidon jälkeen luontoon. Kun uutta lakia vanhan eläinsuojelulain korvaajaksi valmisteltiin, Korkeasaari antoi lausuntonsa lakiin sekä eläintarhaeläinten että apua tarvitsevien luonnonvaraisten eläinten osalta: toivoimme esimerkiksi, että eläintarhan määritelmää laissa täsmennettäisiin ja luonnonvaraisten eläinten hoitoa säädeltäisiin nykyistä tarkemmin. Eläintarhayhteisön omat tarkastukset Korkeasaari on yksi Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö EAZA:n perustajajäsenistä. Nykyisin EAZA:lla on noin 300 jäsentä. Jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan järjestön eettisiä periaatteita, tekemään ympäristökasvatusta ja osallistumaan suojelutyöhön. EAZA valvoo jäsentensä toimintaa vähintään 10 vuoden välein tapahtuvin tarkastuksin, ja jäsenyyden voi menettää, mikäli toiminta ei ole kriteerien mukaista. Tarkastuksilla käydään läpi muun muassa eläintarhan henkilöstöön, turvallisuuteen, talouteen, eläinten hyvinvointiin, tarhatiloihin sekä eläinlääkintään liittyviä tiloja ja asiakirjoja. Järjestö voi antaa myös tarkastusten ulkopuolella tietoonsa saamien epäkohtien perusteella varoituksia ja toimintakehotuksia jäsenilleen. Korkeasaari on myös Suomen eläintarhayhdistyksen jäsen. Yhdistys ei kuitenkaan järjestä jäsenilleen tarkastuksia, sillä se ei ole virallinen järjestö, mutta vaatii silti jäseniltään eettisiin periaatteisiinsa sitoutumista. Pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseksi Korkeasaari on liittynyt lisäksi Ruotsin eläintarhayhdistys SDF:ään, johon kuuluu Korkeasaaren lisäksi noin 20 jäseneläintarhaa Ruotsissa ja Norjassa. Kuten EAZA, myös SDF valvoo jäsentensä toimintaa säännöllisillä tarkastuksilla, joissa käydään kattavasti läpi eläintarhan toimintaa. Luvat ja todistukset eläinten siirroissa Suomessa ELY-keskus myöntää poikkeuslupia esimerkiksi rauhoitettujen eläinlajien tai niistä otettujen näytteiden siirtoon. ELY-keskuksen kautta hankitaan myös lupa esimerkiksi Villieläinsairaalasta poikkeuksellisesti eläintarhaan jääneille eläimille. Tietyt tuotantolajeiksi luetut eläimet vaativat rekisteröinnin myös Ruokavirastossa. Kun eläimiä siirretään Suomesta ulkomaille, tarvitaan TRACES-todistus eli kansainvälinen terveystodistus. TRACES-järjestelmää ylläpitää Euroopan komissio ja todistuksen tekee kaupunigneläinlääkäri. Korkeasaari on saanut EU:n myöntämän hyväksytyn laitoksen statuksen, joka tarkoittaa korkean tason eläintautivalvontaa. Eläinten siirrot hyväksyttyjen eläintarhojen kesken ovat mahdollisia ilman muuten pakollisia karanteeneja. Monien eläinten kohdalla kansainvälistä kauppaa säätelee CITES-yleissopimus. Siihen on lueteltu kymmeniätuhansia eläin- ja kasvilajeja, jotka ovat uhanalaisia tai vaarassa tulla uhanalaisiksi niillä käytävän kaupan seurauksena. Sopimuksen lajit on luokiteltu kolmeen eri liitteeseen, ja niissä listatut lajit vaativat erilaisia lupia, todistuksia ja tuonti-ilmoituksia. CITES-sopimus koskee kaikkia: vaikka eläintarhat eivät osta tai myy eläimiä keskenään, Korkeasaaren täytyy hankkia sopimuksen mukaiset luvat siirtäessään täällä syntyneitä eläimiä toisiin eläintarhoihin. Myös esimerkiksi pelkkä eläinten sukusolujen tai muiden näytteiden lähettäminen vaatii samat luvat ja todistukset. Suomessa noudatetaan CITES-sopimuksen lisäksi myös Euroopan Unionin lainsäädäntöä, joka on osin CITES-sopimusta tiukempi. Korkeasaari kirjaa kaikki eläinten tuonnit, viennit ja syntymät Species360 ZIMS –tietokantaan, jossa on myös muuta yksilötason tietoa eläimistä, kuten terveystiedot ja sukulaisuussuhteet. ZIMS toimii kansainvälisesti sekä eläintarhojen että villieläinten tutkimuslaitosten tietopankkina, ja siellä on myös lukuisten lajien kantakirjat Euroopan- ja maailmanlaajuisesti.
