Amurinleopardikissa on Kaukoidän metsien villi saalistaja Artikkeli julkaistu: 06.03.2019 Korkeasaaren Kissalaaksossa hiipii uusi Amurin kissapeto. Leoparditäpläistä kotikissaa muistuttava amurinleopardikissa ei kilpaile koollaan samojen Kaukoidän seutujen tiikerin ja leopardin kanssa, mutta villissä luonteessaan se ei jää toiseksi isommille serkuilleen. Vasta tarhaansa muuttanut puolivuotias uros kävi ensi töikseen väijymässä naapurin pikkupandoja ja ärhentelemässä lasin takana kurkistelleille lapsille. Metsään täpliensä ansiosta hyvin maastoutuva amurinleopardikissa metsästää tavallisesti öisin. Sen ravintoa ovat jyrsijät ja linnut, joskus jänikset ja matelijatkin. Se osaa tarvittaessa kalastaa ja uida hyvin. Kiipeilyssä se on kissamaisen taitava, mutta hakee piilopaikkansa mieluiten pensaiden ja kaatuneiden puiden suojista. Tämä aasialaisen leopardikissan pohjoisin alalaji viihtyy mäntymetsissä Kiinan Mantsuriassa, Venäjän Amurissa ja Korean niemimaalla sekä Japanin Tsushima-saarilla. Leopardikissa on esimerkki lajista, joka ei ole laajan elinalueensa vuoksi uhanalainen, mutta jonka paikalliset osapopulaatiot ovat harvinaistuneet. Suurin syy on ollut turkismetsästys, esimerkiksi 1980-luvulla Kiinassa pyydettiin vuosittain jopa satoja tuhansia leopardikissoja niiden turkin vuoksi. Lajin metsästys ja vaino siipikarjan tuholaisena jatkuu edelleen suojelutoimista huolimatta. Vaikka leopardikissa sopeutuu myös ihmisen muokkaamiin elinympäristöihin, metsien häviäminen ja elinalueiden pirstaloituminen uhkaa lajia koko sen esiintymisalueella. Pahiten tämä kehitys koettelee saaripopulaatioita, jotka ovat pienentyneet 1960-luvulta lähtien. Japanin kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa Tsushiman noin sadan yksilön populaatio luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi. Korkeasaaren toiveissa on lisääntyvä amurinleopardikissapari, joten Jihlavan eläintarhasta Tsekeistä tuodulle nuorelle urokselle on haussa myös kumppani. Leopardikissoja on Euroopan eläintarhoissa vähän ja lajin lisäännyttämistä valvotaan terveen tarhakannan kasvattamiseksi. Korkeasaaressa on ollut leopardikissoja viimeksi vuonna 2005. Laji haluttiin takaisin, koska pienten kissapetojen rooli monimuotoisessa ekosysteemissä on aivan yhtä tärkeä kuin tutumpien leopardien ja tiikereiden. Amur leopard catPhoto: Annika Sorjonen (2022) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAmur leopard catPhoto: Annika Sorjonen (2022) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAmur leopard cat (one-year-old male)Photo: Annika Sorjonen (2021) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAmur leopard cat (one-year-old male)Photo: Annika Sorjonen (2021) Korkeasaari Zoo Helsinki, Finland Keskustelu