Lumileopardi on Himalajan kylmien ja lumisten vuoristoseutujen kissapeto. Se on yksineläjä lukuun ottamatta lisääntymisaikaa tammi-toukokuussa, jolloin naaras ja uros saalistavat yhdessä. Saalistaessaan lumileopardi hiipii ja väijyy, ja päästessään 6-15 metrin päähän uhrista loikkaa sen kimppuun. Tyypillisiä saaliseläimiä ovat esimerkiksi markhorit, villilampaat, myskihirvet, murmelit sekä monet linnut. Saaliita on kuitenkin harvassa, jonka vuoksi lumileopardien on vaellettava pitkiä matkoja vuoristossa niiden perässä. Talvella ne laskeutuvat saaliseläintensä mukana alemmaksi vuoristossa, ja silloin myös esimerkiksi hirvet, villisiat ja jänikset kuuluvat niiden ruokavalioon. Lumileopardit liikkuvat myös päivisin.

Lumileopardi ei ole nimestään huolimatta erityisen läheistä sukua leopardille.

Paksu ja väriltään kallioympäristöön maastoutuva turkki suojaa lumileopardia sekä pakkasilta että saaliseläinten katseilta. Pienet korvat, tehokkaat keuhkot ja leveä nenäontelo ovat sopeutumia kylmään säähän ja ohueen vuoristoilmaan. Lumileopardin nenänpää on karvaton, ja sen suojaksi eläin voi nukkuessaan kietaista pitkän ja paksun häntänsä. Häntä auttaa lumileopardia myös tasapainottelemaan sen liikkuessa jyrkillä vuorenrinteillä. Eläimen tassuja peittää paksu karvakerros, joka lisää niiden pinta-alaa eli auttaa kulkemaan pehmeässä lumessa. Lumileopardi ei osaa karjua, vaan sen ääntely on mouruamista.

Suojelu

Lumileopardit joutuvat väistämään ihmistä yhä ylemmäs vuoristoihin ja yksilöiden on vaikea löytää lisääntymiskumppania. Lisäksi komea turkki on arvostettua kauppatavaraa, vaikka sen myynti ja käyttö on laitonta. Lumileopardi luokitellaankin vaarantuneeksi lajiksi, ja niiden määrä luonnossa on laskeva.

Lumileopardi kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen tarhakanta. Suojeluohjelman lajikoordinaattorina toimi vuodesta 1976 vuoteen 2010 saakka Leif Blomqvist, joka Korkeasaaressa intendenttinä työskennellessään myös tutki lumileopardien käyttäytymistä ja hyvinvointia. Lisäksi eläintarhoissa asuvista lumileopardeista pidetään maailmanlaajuista kantakirjaa, jonka Blomqvist perusti. Nykyisin suojeluohjelmia ylläpidetään Ruotsista käsin.

Korkeasaari liittyi vuonna 2012 kansainvälisen Snow Leopard Trust -järjestön jäseneksi tukemaan lumileopardin suojelutyötä luonnossa. Lajin elinalueiden ja käyttäytymisen tutkimus sekä paikallisten asukkaiden elinkeinojen tukeminen ja ympäristökasvatus ovat tärkeässä roolissa lumileopardin suojelussa. Myös sinä voit osallistua lumileopardien suojeluun lahjoittamalla!
LUE LISÄÄ SUOJELUSTA LAHJOITA SUOJELUUN! PERUSTA OMA SUOJELUKERÄYS!

Korkeasaaressa

Korkeasaaren lumileopardit Tamani ja Taruna ovat siskokset, jotka ovat syntyneet sveitsiläisessä Baselin eläintarhassa vuonna 2022. Ne saapuivat Korkeasaareen maaliskuussa 2024. Lajikoordinaattori ei ole esittänyt toiveita niiden lisääntymisestä, joten siskokset asuvat toistaiseksi keskenään Kissalaaksossa.

Korkeasaaressa on syntynyt 1960-luvulta lähtien reilut sata pentua, mikä on enemmän kuin missään muussa eläintarhassa. Korkeasaaresta käsin koordinointiin lajin EEP-suojeluohjelmaa vuosikymmenten ajan, ja lumileopardi oli kuvattuna myös eläintarhan vanhassa logossa.