Keisaritamariini on saanut nimensä pitkistä valkoisista viiksistään, jotka muistuttivat 1800-luvun lopussa Saksaa hallinneen keisari Wilhelm II:n viiksiä. Esikuvaksi tosin sopisi paremmin keisari Franz Josef, jonka viikset kääntyvät alaspäin kuten keisaritamariinilla.

Toisella keisaritamariinien alalajilla on myös valkoinen parta!

Tamariinit elävät sademetsissä pieninä perheryhminä ja liikkuvat päivisin puiden latvustossa ravintoa etsien. Uros hoivaa poikasia heti niiden syntymästä alkaen ja kantaa ne selässään parin välein emon luokse imetettäväksi. Poikaset muuttuvat omatoimisemmiksi kasvaessaan ja itsenäistyvät noin viiden kuukauden ikäisinä.

Suojelu

Etenkin sademetsien hakkuun, mutta myös laittoman lemmikkikaupan takia, keisaritamariinien määrä luonnossa on vähentynyt. Laji luokitellaan tästä huolimatta elinvoimaiseksi. Laji kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen keisaritamariinien tarhakanta.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren keisaritamariinit asustavavat Amazonia-talon lämmössä, jossa ne pääsevät kesäisin myös ulkotarhaan. Samassa tarhassa asustaa pikkumarmosetteja ja isomarsuja. Päiväaktiivisena lajina keisaritamariini menee nukkumaan aikaisin, vuodenajasta riippuen alkuillasta noin viiden aikoihin. Naaras Valentine saapui vuonna 2020 ranskalaisesta eläintarhasta ja sai maaliskuussa 2023 puolison eläintarhasta Teneriffalta.

Korkeasaaressa on voitu ihailla tuuheaviiksisiä keisaritamariineja jo yli 30 vuotta. Pisimpään elänyt yksilö saavutti kunnioitettavan 18 vuoden iän. Korkeasaaressa syntyneitä keisaritamariineja on viety jopa Uuteen Seelantiin, Etelä-Afrikkaan ja Hong Kongiin saakka.

Keisaritamariinit ilmoittavat reviiristään huutelemalla kimeästi.