Koululaiskonferenssi 2015

Vuoristot ja lumileopardi – tiistai 14.4.

Tiistaina seiskaluokkalaiset kuulivat puheenvuoron ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vuoristoihin ja etenkin lumileopardiin. Napa-alueiden ohella vuoristot ovat erityisen herkkiä ympäristöjä ilmaston lämmetessä. Vastikään lumileopardien kotiseudulta palannut WWF:n suojeluasiantuntija Tanja Pirinen kertoi ”vuoriston aaveen” kotiseudusta ja näytti havainnollisia kuvia riistakameroista ja gps-lähettimien avulla saatuja karttakuvia lumileopardien kulkureiteistä. Lumileopardeja tavataan 12 valtion alueella Keski-Aasian vuoristoissa. Nämä kissat elävät valtavilla jopa 1000 km2 reviireillä ja viihtyvät jopa 6000 m korkeudessa. Ne ylittävät huoletta valtioiden rajoja kulkumatkoillaan. Paikan päällä olosta huolimatta Tanja ei itse nähnyt vilaustakaan oikeasta lumileopardista. Nämä isot kissat elävätkin hyvin vaikeakulkuisilla alueilla ja niitä pääsee luonnossa näkemään erittäin harvoin. Lumileopardi on kuitenkin ihmisiin vetoava karismaattinen laji, jota suojelemalla säästyy myös paljon muuta saman ympäristön luontoa! Suojelutyössä tutkimuksella, mutta myös ympäristökasvatuksella, on erittäin tärkeä rooli.

Tiistain työpajojen suojeluviestit

Videopaja
Musiikkipaja
Kuvataidepaja
Sarjakuvapaja
Draamapaja
Printtipaja

Koulut

Tiistain koululaiskonferenssin koulut: Alppilan yläasteen koulu, Aurinkolahden peruskoulu, Harjunrinteen koulu, Kaitaan koulu, Nöykkiön koulu, Pakilan yläaste, Porolahden peruskoulu, Simonkylän koulu, Veikkolan koulu, Yhtenäiskoulu

Kommentaattorit
Tanja Pirinen, suojeluasiantuntija WWF
Jenni Kokander, näyttelijä
Markus Frey, visuaalisen viestinnän asiantuntija KUBO Oy

Tunturipöllö ja ilmastonmuutos – torstai 16.4.

Torstaina koululaiskonferenssin edustajaoppilaat olivat enimmäkseen kahdeksasluokkalaisia. Päivän asiantuntijana toimi biologi Hanna Hyvönen Tringasta (Uudenmaan lintutieteellinen yhdistys), jonka esitelmä valaisi havainnollisesti ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia. Päähuomio oli luonnollisesti tunturipöllössä. Kuulimme, että pöllöjä uhkaa elinympäristön muuttuminen ja ennen kaikkea aiemmin säännöllisten myyrä- ja sopulisyklien väheneminen – sopulihuippujen hävitessä pöllöjen ravintotilanne heikkenee ja pesimämenestys laskee. Koko maailmassa tunturipöllöjä on vielä ihan reilusti, mutta Suomessa viimeinen varma pesimähavainto on vuodelta 2011 ja laji onkin meillä äärimmäisen uhanalainen.  Kuulimme hauskan yksityiskohdan, miten ympäri pohjoista napa-aluetta laajalla liikkuvat tunturipöllöt pysähtyvät lepäämään Atlantin valtamerta ylittäville rahtilaivoille. Vaelluksillaan tunturipöllöjä on kulkeutunut jopa Havaijille ja Espanjan aurinkorannikolle! Lajin oikea elinympäristö on kuitenkin arktinen tundra, joka uhkaa jäädä metsän ja muun eteläisemmän kasvillisuuden jalkoihin mikäli ilmaston lämpeneminen jatkuu. Tämän vuoksi voimme jokainen tahoillamme kantaa kortemme kekoon yhteisissä ilmastotalkoissa!

Torstain työpajojen suojeluviestit

Videopaja
Musiikkipaja
Kuvataidepaja
Sarjakuvapaja
Draamapaja (kameran muistikortti korruptoitui ja esitys tuhoutui)
Printtipaja

Koulut
Torstain koululaiskonferenssin koulut: Aurinkolahden peruskoulu, Harjunrinteen koulu, Hauhon yhtenäiskoulu, Kaitaan koulu, Kartanonkosken koulu, Nöykkiön koulu, Pakilan yläaste, Simonkylän koulu, Vantaan kansainvälinen koulu, Veikkolan koulu, Ylä-Malmin peruskoulu

Kommentaattorit
Hanna Hyvönen, Tringa
Markus Piha, LUOMUS
Sanna Hellström, Korkeasaari

 

Suomi 100 vuoden päästä – perjantai 17.4.

Perjantaina ysiluokkalaiset sekä lukiolaiset kuulivat ilmatieteen laitoksen tutkijan Kimmon Ruosteenojan esityksen kasvihuoneilmiön voimistumisesta, sen tuottamista ongelmista sekä tulevaisuuden ilmastoskenaarioista. Hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa, mutta astemäärä riippuu useista tekijöistä: väestönkasvusta, elintason kehityksestä, kulutustottumuksista sekä energian tuotantotavoista. Maapallon keskilämpötila tulee nousemaan sadassa vuodessa 1 -4 astetta celsiusta, Suomessa lämpötilan vuosikeskiarvo noussee jopa 1 – 6 astetta. Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että talvella on odotettavissa ”englantilaistyyppistä” ilmastoa: leutoa, sateista, kosteaa, pilvistä sekä niukemmin lunta. Kesällä Suomessa lämpötila nousee myös selvästi, mutta ei niin paljoa kuin talvella. Muutokset sateissa ja pilvissä ovat kesällä melko pieniä. Suomessa tullaan siirtymään kohti leudompaa ilmastovyöhykettä ja pidempiä kasvukausia ja luonto seuraa perässä. Ennustuksiin liittyy kuitenkin vielä paljon epävarmuutta, ja lämpötilan kohoamisen suuruus riippuu täysin ihmiskunnasta ja päätöksistä, joita teemme lähivuosina.

Hiilidioksidi on tärkeämpi kuin muut tuotetut kasvihuonekaasut yhteensä. Pääosa hiilidioksidista tulee fossiilisista polttoaineista, joten niiden käyttöä on hillittävä. Keinoja aineellisen kulutuksen ja fossiilisten polttoaineiden käytön maailmanlaajuiseksi hillitsemiseksi on: koulutuksen lisääminen, päästökiintiöiden tiukentaminen, perusterveydenhoitopalveluiden saatavuus koko ihmiskunnalle, kaukomatkailun ja yksityisautoiluun rajoitukset sekä tekniikan kehitys. Yksityishenkilökin voi tehdä paljon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi: kuluttaa vähän, säästää sähköä, suosia joukkoliikennettä ja lihasvoimaa, kierrättää, suosia kotimaista ja kasvisruokaa ja lajitella.

Kimmo Ruosteenojan esitykseen pääset tutustumaan tästä (pdf-tiedosto).

Perjantain työpajojen suojeluviestit

Videopaja
Musiikkipaja
Kuvataidepaja
Sarjakuvapaja
Draamapaja
Printtipaja

Koulut
Perjantain koululaiskonferenssin koulut: Aurinkolahden peruskoulu, Kaitaan koulu, Kartanonkosken koulu, Koivukylän koulu, Myllypuron yläaste, Nöykkiön koulu, Saarnilaakson koulu, Simonkylän koulu, Veikkolan koulu, Vihdin lukio, Vuosaaren peruskoulu

Kommentaattorit
Aleksi Jokela, Meteorologi
Alviina Alametsä, poliitikko
Pirjo Jantunen, ympäristöasiantuntija