Lähiluonto Korkeasaaren eläintarha suojelee lähiluonnon monimuotoisuutta niityttämällä saaren nurmikoita, jättämällä maastoon lahopuita sekä poistamalla vieraslajeja. Monimuotoinen luonto selviytyy paremmin muuttuvissa oloissa. Korkeasaaren puutarhurit kouluttautuvat jatkuvasti ja ovat opiskelleet luonnon monimuotoisuutta tukevaa puutarhanhoitoa. Korkeasaaren Lumo-ohjelmaan on luonnosteltu tavoitteita ja toimenpiteitä saaren monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Nurmikot monimuotoisiksi niityksi Korkeasaaressa vuosia työskennelleet puutarhurit ovat todenneet, että kesät ovat aiempaa kuivempia ja toisaalta rankkasateet ovat lisääntyneet. Ilmaston muuttuminen näkyy heidän työssään. Nurmikko on kasvillisuudeltaan hyvin yksipuolinen ympäristö, joka kestää huonosti olosuhteiden muutoksia ja rajoittaa myös muiden lajien elintilaa. Nurmikko ei kestä kuivuutta, etenkään kun Korkeasaaressasaaressa pesivät valkoposkihanhet pitävät sen alkukesästä hyvin lyhyenä. Monilajinen niitty kestää nurmikkoa paremmin haastavia oloja. Niityttämisessä annetaan tilaa jo kasvaville niittykasvilajeille sekä lisätään kylvämällä ja istuttamalla erilaisia kukkivia, suomalaisia luonnonkasveja. Työ kestää vuosia. Korkeasaaressa kasvaa jo muun muassa päivänkakkaraa, puna-ailakkia, valkopeippiä, ketohanhikkia, keto-orvokkia sekä maa- ja niittyhumalaa. Niittyjen lisääminen ja ylläpito on helpompaa kuin nurmikon hoito, mutta vaatii kuitenkin työtä; kastelua, kitkemistä, niittoa ja niittojätteen keräämistä. Monipuolinen kasvillisuus houkuttelee erilaisia hyönteisiä ja lisää näin monimuotoisuutta entisestään. Esimerkiksi nokkosperhosten toukat käyttävät ravintonaan nokkosta ja tummaverkkoperhoset ovat pitkälti riippuvaisia rohtovirmajuuresta. Lahopuut ovat monien lajien elinehto Korkeasaareen on jätetty sekä kaatuneita runkoja että pystylahopuita. Maassa lahoavilla puilla elää jäkäliä, sammalia, sieniä, kääpiä ja kovakuoriaisia. Lahoavissa pystypuissa on ravintoa hyönteisiä syöville tikoille, pesäpaikkoja kolopesijöille sekä elinympäristöjä kääville ja kovakuoriaisille. Puiden lahoamisessa mukana oleva eläinten, sienten ja pieneliöiden lajisto palauttaa kuolleen eloperäisen aineen sisältämät ravinteet kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lahopuuta voidaan lisätä tulevaisuudessa myös rakentamalla lahopuuaitoja sekä käyttämällä lahoavia runkoja suoja-aitoina. Lahopuuaidat ovat erinomaisia hyönteishotelleja. Vieraslajit tukahduttavat alkuperäislajeja Korkeasaaren puutarha on perustettu jo 1800-luvulla. Vuosikymmenten aikana saareen on istutettu useita suosittuja puutarhakasvilajeja, jotka on myöhemmin todettu haitallisiksi Suomen alkuperäislajistolle. Vieraslajeja, kuten jättipalsamia, on ilmaantunut saareen myös istuttamatta. Korkeasaaresta on poistettu mm. kurtturuusut, jotka levittyvät helposti vesitse ja lintujen mukana luodoille ja peittävät alleen rantaniittyjä. Satunnaisia taimia nousee ja poistetaan edelleen. Korkeasaaresta poistetaan edelleen myös mm. japanin- ja sahalinintatarta, komealupiinia, viitapihlaja-angervoa, kanadanpiiskua sekä jättipalsamia. Monet haitalliset vieraslajit ovat kauniita, mutta ne tukahduttavat usein alkuperäisen kasvillisuuden alleen, vieden samalla elinmahdollisuudet kasveja syöviltä hyönteisiltä. Haitalliset vieraslajit leviävät helposti, joten niiden torjuminen onnistuu vain yhdessä. Näin voit lisätä luonnon monimuotoisuutta omassa lähiympäristössäsi Perusta niitty. Voit aloittaa pieneltä alueelta pihan reunalla. Jos sinulla ei ole omaa pihaa, kylvä Suomen luontoon kuuluvien niittykasvien siemeniä vaikkapa tien varteen tai joutomaalle, jossa ei kuljeta. Jos ostat siemeniä, varmista, että lajit ja siemenet ovat kotimaisia. Voit myös kerätä siemeniä luonnonkasveista, kun ne ovat tuleentuneita eli kypsiä, ja levittää niitä lähiympäristöön. Tarkkaile kerätessäsi minkälaisella paikalla kasvit kasvavat; toiset pitävät kuivasta ja karusta, toiset tuoreemmasta kasvupaikasta. Katso ohjeet niityn perustamiseen Suomen Niittysiemenen sivulta. Muista, että niityn perustaminen vie usein vähintään pari vuotta, sillä monet lajit eivät kuki vielä ensimmäisenä vuotena. Jätä lahopuut luontoon. Jos pihallasi kuolee pystyyn tai kaatuu puu, eikä se aiheuta vaaraa tai haittaa, älä tee mitään. Jättämällä puut lahoamaan, lisäät luonnon monimuotoisuutta. Voit myös kerätä oksia lahopuuaidaksi tai jättää oksat lahoamaan kasaan – hyönteishotelli on valmis! Opi tunnistamaan haitalliset vieraslajit. Vieraslajit ovat kasvi- eläin- tai muita eliölajeja, jotka ihminen on siirtänyt tahallaan tai tahattomasti alueelle, minne se ei ilman ihmisen apua olisi luontaisesti levinnyt. Haitalliset vieraslajit ovat vieraslajeja, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Kaikki vieraslajit eivät siis ole haitallisia, mutta osa tukahduttaa alkuperäislajit tieltään. Kitke haitalliset vieraslajit mahdollisimman nopeasti, jotta ne eivät ehdi siementää tai levitä juurien avulla. Varmista myös, etteivät vieraslajit pääse karkaamaan pihaltasi. Vieraslajeista löytyy paljon tietoa sivulta vieraslajit.fi.
