Keltarihmakala Keltarihmakala on sinirihmakalan luontainen värimuunnos. Laji on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Sen elinympäristönä ovat hitaasti virtaavat joet ja makean veden lammikot, suot ja tulvatasangot. Rihmakaloille tyypilliseen tapaan keltarihmakalan vatsaevät ovat pidentyneet pitkiksi rihmoiksi. Kalan ravintona on kasvi- ja eläinplankton sekä muu eläinperäinen ravinto, kuten pienet äyriäiset, toukat ja madot. Keltarihmakala elää etenkin kutuaikana haaremiryhmissä, joissa on yksi koiras ja 2-3 naarasta. Koiras on aggressiivinen muita lajitovereita kohtaan ja rakentaa kutuaikana vaahtopesän, johon naaraat laskevat kutunsa. Koiraan tunnistaa naaraasta pidentyneiden ja terävämpikärkisten selkä- ja peräevän perusteella. Suojelu Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut sinirihmakalan elinvoimaiseksi, eikä sillä tiedetä olevan merkittäviä uhkia. Laji on levinnyt laajalti elinalueellaan, ja viimeaikaiset havainnot myös osoittavat, että se on edelleen yleinen myös sellaisissa elinympäristöissä, joita ihmisten toiminta on muokannut. Rihmakaloille on perustettu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelma (EEP), johon myös sinirihmakala ja sen värimuoto keltarihmakala kuuluu. Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö EAZA käynnisti vuonna 2020 meriluonnon suojeluun ja kalakantojen kestävään käyttöön liittyvän Which Fish -kampanjan, jossa myös Korkeasaari oli mukana. Korkeasaaressa Keltarihmakalat asuvat Amazonia-talon tunnelin akvaariossa.
