Lyhytkorvakuonokas ja kesän muut eläinlapset ilahduttavat Korkeasaaressa Artikkeli julkaistu: 21.07.2023 Kevään ja kesän aikana Korkeasaareen on taas saatu uusia pieniä asukkaita. Pennut, vasat, kilit, poikaset ja karitsat ilahduttavat paitsi eläintarhan vierailijoita, myös suojeluohjelmien koordinaattoreita. ”Lisääntymiset suunnitellaan meillä aina ennakkoon, eläinten oloja ja hyvinvointia ajatellen. Suojeluohjelmaan kuuluvilla eläinlajeilla tässä on apuna lisäksi lajikoordinaattori, joka myös päättää minne poikaset kasvettuaan muuttavat. Tänä vuonna Korkeasaaressa on päästy näkemään sellaisiakin lisääntymisiä, joita ei ole aikaisemmin täällä meillä ollut”, iloitsee Korkeasaaren kuraattori Ulla Tuomainen. Eläintarhan tuorein tulokas on lyhytkorvakuonokas, joka syntyi heinäkuun alkupuolella. Eteläisestä Afrikasta kotoisin olevia kuonokkaita on asunut Africasia-talossa ensimmäisen kerran jo vuonna 2003, mutta poikasia ei ole aikaisemmin syntynyt. Nykyisen pariskunnan nuori naaras saapui Korkeasaareen saksalaisesta eläintarhasta viime syksynä, ja se sai toukokuussa seurakseen alle vuoden ikäisen uroksen Sveitsistä. Lyhytkorvakuonokkaiden tiineys kestää noin kaksi kuukautta – lempi on siis roihahtanut nopeasti uroksen saapumisen jälkeen! Young Karoo Round-eared SengiPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandYoung Karoo Round-eared Sengi with its parentsPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandYoung Karoo Round-eared SengiPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandYoung Karoo Round-eared Sengi and motherPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandYoung Karoo Round-eared Sengi and motherPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandKaroo Round-eared Sengi (female)Photo: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, Finland Ensimmäistä kertaa lisääntymispuuhiin intoutuivat Africasia-talossa myös kyläkutojat. Toukokuussa koiraat rakensivat komeita roikkuvia pesiä niille tarjotuista materiaaleista. Naaraat eivät kuitenkaan kelpuuttaneet niistä kaikkia, vaan koiraat joutuivat myös purkupuuhiin, ennen kuin sopiva pesimäpaikka oli naaraiden mielestä kudottu. Kesäkuun puolella pesistä alkoi kuulumaan pientä sirkutusta, ja nyt poikaset lentävät jo emojensa kanssa. Village weaver hatchlingsPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandYoung village weaverPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandVillage weaver hatchlingsPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandYoung village weaverPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandVillage weaver hatchlingsPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandVillage weaverPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandYoung village weaverPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandVillage weaverPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandVillage weaver hatchlingsPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandYoung village weaverPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, Finland Gasellitarhassa pienokaisia on peräti viisi. Uhanalaisille kuhertajagaselleille on perustettu kuluvana vuonna Euroopan eläintarhajärjestön toimesta uusi suojeluohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on kasvattaa lajin tarhakantaa. Vielä muutama vuosi sitten gasellit lisääntyivät Korkeasaaren lisäksi vain muutamassa muussa eläintarhassa, joten nämäkin vasat ovat tärkeä osa suojeluohjelmaa. Goitered gazelle fawnPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandGoitered gazelle fawnsPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandGoitered gazelle (male)Photo: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, Finland Vuohieläimiin kuuluvien myskihärkien kili on kasvanut jo 50-kiloiseksi. Toukokuussa syntynyt, Pieta-nimen saanut naaras kulkee reippaasti muun lauman mukana, ja maistelee emonsa maidon lisäksi kiinteääkin ruokaa, kuten heiniä, oksia ja pellettiä. Sen emo oli jo Korkeasaareen saapuessaan tiine, joten kilin isä ei ole Korkeasaaren lauman uros. Edellisen kerran Korkeasaaressa on nähty myskihärän kili 2000-luvun alussa, joten kilin syntymä oli erityisen iloinen uutinen! Musk ox and her calfPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandMusk ox and her calfPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandMusk ox and her calfPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandMusk ox calfPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandMusk ox calfPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandMusk ox female and calfPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandMusk ox calfPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandMusk ox female and calfPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandMusk ox calfPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandMusk ox female and calfPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, Finland Lähes saman ikäinen poikanen löytyy myös visenttitarhasta. Visentit ovat lisääntyneet Korkeasaaressa kolmena peräkkäisenä vuonna, joten toukokuussa syntyneellä visenttivasikalla on kirmailuseurana myös viime kesänä syntynyt sonni. Sen sijaan kaksivuotiaat sonnit asuvat jo omillaan naapuritarhassa, sillä niiden emot päättivät, että nuorison on aika itsenäistyä laumasta. European bison calf (male)Photo: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandEuropean bison (female)Photo: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandEuropean bison calf (male)Photo: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandEuropean bison calfPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandEuropean bison calf (male)Photo: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandEuropean bison calf (male)Photo: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandOne-year-old European bison calf with motherPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandEuropean bison calfPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, Finland Lisäksi metsäpeuroilla on kaksi vasaa, jotka ovat alkaneet kasvattamaan jo sarventynkiä. Marojen poikaset ovat päivä päivältä rohkeampia ja myös riikinkukot ovat onnistuneet mainiosti pesinnässään. Africasia-talossa puolestaan gundit ja mangustit saavat poikasia ympäri vuoden. Persianlampaan karitsat kasvavat poikkeuksellisesti pulloruokinnan avulla niiden emon menehtymisen jälkeen, eivätkä ole yleisön nähtävissä. Sen sijaan tiikeritarhassa riittää vilskettä ihmeteltäväksi, kun pian vuoden täyttävät pennut peuhaavat keskenään! Bukhara urial lambkinsPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandEuropean forest reindeer fawnsPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandYoung Amur tigers playing in waterPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandBukhara urial lambkinsPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandYoung Amur tigers playing in waterPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandEuropean forest reindeer female and fawnsPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAmur tigersPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandCommon gundi restingPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAmur tiger (10 months old) playing in waterPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, Finland