Uhanalaisten persianlampaiden karitsat varttuvat Korkeasaaressa

Korkeasaaren persianlammasparille syntyi toukokuussa kaksi karitsaa, jotka varttuvat varaemojen hoivissa oman emon menehdyttyä. Karitsat ovat tärkeitä suojeluohjelmalle, sillä eläintarhoissakin laji on harvinainen. Persianlampaat ovat keskiaasialaisten vuoristojen uhanalaisia villilampaita, joita on asunut Korkeasaaren kallioilla kahden vuoden ajan.

Kesylampaan villi sukulainen persianlammas on vaarantunut ja suojeltu koko esiintymisalueellaan. Korkeasaaren bochariensis-alalajia arvioidaan elävän alle 800 yksilöä laikuittaisilla elinalueilla Tadžikistanissa, Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa. Euroopan eläintarhajärjestö perusti persianlampaalle kaksi vuotta sitten suojeluohjelman, johon myös Korkeasaari osallistuu. Tavoitteena on lisätä persianlampaiden määrää eläintarhoissa.

Ensimmäiset persianlampaat saapuivat toisista eläintarhoista Korkeasaaren kalliotarhaan vuonna 2021. Toukokuussa persianlammasparille syntyi kaksi karitsaa, mutta uuhi menehtyi pian synnytyksen jälkeen. Pienokaiset otettiin suojelukoordinaattorin ohjeesta eläintenhoitajien pulloruokintaan, sillä karitsat ovat tärkeitä lajin suojelussa, eikä niitä haluta menettää.

Pienten karitsoiden tulevaisuutta on pyritty turvaamaan aikuisuuteen asti, sillä vaarana on, etteivät ihmisen hoitamat eläinlapset koskaan opi osaksi oman lajinsa laumaa. Tämän vuoksi karitsoille on järjestetty kasvattilauma neljästä kesystä afrikanpikkuvuohesta, jotka on lainattu Korkeasaaren vuohipihalta. Järjestely on toiminut hienosti: karitsat saavat vuohilaumasta turvaa eivätkä ole liiaksi leimautuneet ihmisiin. Yksin jääneelle persianlammaspässille on puolestaan koottu oma kaverilauma toisista Korkeasaaren uhanalaisista vuorikiipeilijöistä, markhorpukeista.

”Korkeasaaressa emot kasvattavat omat poikasensa, sillä ne ovat parhaita siinä tehtävässä. Nyt kun eteen tuli poikkeustilanne, teemme parhaamme, että karitsat varttuisivat reippaiksi persianlampaiksi. Sekä kaksi- että nelijalkaiset varaemot ovat hoitaneet osansa juuri niin kuin toivoimme”, kertoo kuraattori Hanna-Maija Lahtinen.

Karitsat saavat nyt neljästi päivässä lampaanmaidonvastiketta ja opettelevat maistelemaan heinää vuohien esimerkin mukaan. Karitsoista uros on rohkeampi ja tulee reippaasti juomaan maitoa eläintenhoitajan tarjoamasta tuttipullosta. Toinen karitsoista on naaras, ja arempi ihmisiä kohtaan. Pienokaiset ponnistavat jo kuukauden ikäisinä korkeisiin loikkiin, missä ne eroavat rauhallisten pikkuvuohien kasvattilaumasta.

Neljän pikkuvuohen ja kahden persianlammaskaritsan lauma on takatiloissa, joten eläintarhan vierailijat eivät pääse näkemään niitä. Vielä on avoinna, pääsevätkö karitsat hieman aikuistuttuaan samaan tarhaan isänsä kanssa. Todennäköisempää on, että nuoret persianlampaat siirretään suoraan toisiin suojeluohjelmaan osallistuviin eläintarhoihin, jossa ne saavat omat lisääntymiskumppanit.

Persianlammas on kesylampaan villi sukulainen, jolta kallioilla kiipeily onnistuu. Laji liikkuu pensaikkoisilla vuorenrinteillä, jossa laumat voivat olla talvisin isoja. Keväisin laumat hajaantuvat ja uuhet viettävät aikaa karitsoidensa kanssa. Persianlampaan turkki ei ole yhtä villava kuin kesylampaalla, mutta pässin kippuraiset sarvet voivat kasvaa jopa metrin mittaisiksi.