Korkeasaareen syntyi myskihärkäkili

Artikkeli julkaistu: 17.05.2023

Korkeasaaren myskihärkätarhassa kirmailee viikon vanha kili. Myskihärät ovat lisääntyneet Korkeasaaressa edellisen kerran kaksikymmentä vuotta sitten. Eläintarhat pyrkivät säilyttämään myskihärän geneettistä perimää turvatakseen lajin tulevaisuutta.

Korkeasaareen on koottu myskihärkälaumaa geneettisesti arvokkaan uroksen ympärille. Viime lokakuussa urokselle saatiin kumppaniksi Kölnin eläintarhan 10-vuotias naaras ja maaliskuussa lauma täydentyi alle 2-vuotiaalla Berliinin eläintarhassa syntyneellä naaraalla. Tavoitteena on saada Korkeasaareen lisääntyvä lauma ja säilyttää eläintarhakannassa arvokasta geneettistä monimuotoisuutta jälkeläisten muodossa.

Kili oli iloinen yllätys kymmenvuotiaalta naaraalta, sillä tiineys ei ollut ulospäin nähtävissä paksun talviturkin vuoksi. Poikasta sanotaan kiliksi, koska härkämäisestä nimestään huolimatta laji kuuluu vuohieläimiin. Myskihärkien kantoaika on suunnilleen yhdeksän kuukautta. Naaras saapui Korkeasaaressa vasta puolisen vuotta sitten, eli kilin isä on Kölnin eläintarhan uros. Emo on kokenut poikasten hoitaja, sillä se on lisääntynyt aiemmin Kölnissä.

Lauma on ottanut kilin kiinnostuneena vastaan. Etenkin nuori naaras on suhtautunut tulokkaaseen innokkaasti – jopa niin vauhdikkaasti puskien, että laumaa pidetiin alkuun pari päivää erillään. Nyt pieni myskihärkä on saanut varmuutta liikkumiseensa ja voi tarvittaessa itsekin väistää liian vauhdikkaita lähentelyitä.

”Edellisen kerran myskihärät lisääntyivät Korkeasaaressa 2000-luvun alussa. Nyt kun meillä on laumassa pitkästä aikaa kaksi naarasta, voimme odottaa kilejä jatkossakin. Ensimmäiset kuukaudet ovat kriittisimmät selviytymisen kannalta ja siksi seuraamme tarkasti kilin vointia”, kertoo kuraattori Ulla Tuomainen.

Myskihärkä on sopeutunut elämään arktisella tundralla. Lajia elää Luoteis-Kanadassa ja Pohjois-Grönlannissa ja sitä siirrettiin 1900-luvulla Venäjälle, Alaskaan ja Norjaan. Sata vuotta sitten laji kävi sukupuuton partaalla liiallisen metsästyksen vuoksi, mutta suojelu on auttanut myskihärkää. Ilmaston lämpeneminen ja sen myötä leviävät taudit ja loiset ovat uhka myskihärälle, vaikka toistaiseksi laji luokitellaan elinvoimaiseksi.

Euroopan eläintarhoissa on vain noin 80 myskihärkää. Tavoitteena on sekoittaa eri alueilta kotoisin olevien myskihärkien geeniperimää ja kasvattaa yksilöiden määrää 150:een, jolloin lajin geneettisen monimuotoisuuden säilyminen olisi varmempaa. Eläintarhojen yhteinen suojeluohjelma pyrkii turvaamaan lajin tulevaisuutta luonnossa tehtävän suojelutyön lisänä.