Yksi Korkeasaaren tiikerinpennuista menetettiin vakavalle sairaudelle

Korkeasaaren kolmesta amurintiikerinpennusta yksi on poissa. Urospentu sairastui viime viikolla vakavaan vatsakalvontulehdukseen, jonka aiheutti ravinnon mukana nielty terävä luunpala. Tulehdus oli laaja, eikä sitä ollut mahdollista hoitaa. Tiikeriemolla on edelleen kaksi reipasta naaraspentua huolehdittavanaan.

Viime viikolla eläintenhoitajat havaitsivat, että yksi tiikerinpennuista on tavallista vaisumpi. Se ei syönyt ja sillä vaikutti olevan kipuja. Eläinlääkärit nukuttivat pennun tutkimusta ja lääkkeiden antoa varten. Pennulla oli kuumetta ja verinäyte paljasti tulehduksen elimistössä. Lääkittynä pentu virkistyi ja söi hieman. Lääkinnästä huolimatta sen kunto heikkeni viikonloppua kohden.

Sunnuntaina tiikerinpennun tilaa haluttiin tutkia lisää, ja se vietiin sovitusti Viikin Yliopistollisen eläinsairaalan päivystykseen lisätutkimuksiin. Pennulle tehtiin CT-tutkimus, jossa todettiin laajalle levinnyt vatsakalvontulehdus. Näin vakavaa sairautta ei ole mahdollista hoitaa, joten tutkimusta varten nukutettu pentu lopetettiin. Tulehduksen aiheuttaja selvisi maanantaina patologisessa tutkimuksessa: tiikerinpentu oli niellyt terävän luun, joka oli tehnyt reikiä suoleen ja juuttunut sinne.

Syödessään lihaa tiikerit murskaavat luita hampaillaan ja on normaalia, että niiden suolistossa on luunpalasia. Amurintiikerit saavat Korkeasaaressa mahdollisimman luonnonmukaista ravintoa. Siihen kuuluu kokonaisia ruhoja, jotka ovat usein kolarissa menehtyneitä kauriita.

”Näin terävä luu oli todella epäonninen sattuma, eikä tällaista ole aiemmin tapahtunut kissaeläimillemme. Tiikerinpentu Oboilla oli paras mahdollinen hoito käytettävissään, mutta mitään ei valitettavasti ollut tehtävissä. Villieläintä ei voi hoitaa kuten lemmikkieläintä, jota voi pitää eläinsairaalan tehohoidossa päiviä. Suremme kaikki Oboin vuoksi”, kertoo tiikerinpentua hoitanut Korkeasaaren eläinlääkäri Sanna Sainmaa.

Tiikeriemo on kutsunut sunnuntaista lähtien kadonnutta poikastaan. Emo hoivasi sairastunutta pentua normaalia enemmän puskien sitä ja makoillen sen vieressä. Muiden tiikerinpentujen elämään sisaruksen poistuminen ei näytä vaikuttaneen. Vaikka tunnelmat ovat Korkeasaaressa apeat, onni onnettomuudessa on se, ettei oireiden takana ollut tarttuva tauti, vaikka siihenkin varauduttiin.

Korkeasaaressa on amurintiikereitä osana eurooppalaisten eläintarhojen yhteistä suojeluohjelmaa, jonka tavoitteena on ylläpitää elinvoimaista tarhakantaa. Eläintarhoissa amurintiikereiden geeniperimä on luonnon tiikereitä monimuotoisempi. Amurintiikereitä oli 1940-luvulla luonnossa vain noin 40 yksilöä. Sittemmin kanta on saatu vahvistumaan pitkäkestoisen suojelutyön ansiosta yli 500 yksilöön. Korkeasaari tukee tiikerin pohjoisimman alalajin suojelua luonnossa WildCats Conservation Alliancen kautta.