Kuhertajagaselleille odotetaan lisää vasoja – ensimmäinen jo emonsa hoidossa

Korkeasaari on yksi kolmesta Euroopan eläintarhasta, joissa on lisääntyvät kuhertajagasellilaumat. Koska lajin lisääntyminen tarhoissa on näin harvinaista, jokainen syntynyt gasellivasa on erityisen tärkeä lajin suojeluohjelmalle. Korkeasaaren lauman nuorin jäsen on vasta muutaman päivän ikäinen.

Kuhertajagasellit ovat varsin arkoja eläimiä – aina joku niistä tarkkailee isot korvat hörössä ympäristön tapahtumia ja arvioi, pitäisikö lauman olla huolissaan. Erityisen tarkkana ollaan lisääntymisaikaan, eli juuri nyt touko-kesäkuussa. Gasellien mielenrauhan vuoksi tarhan reunamat on rauhoitettu ja rajattu niin, ettei siellä liiku kuin satunnaisia hevostarhan hoitajia.

Puoliksi suuren puunrungon kolossa maata vasten makaa vasta parin päivän ikäinen hörökorva, lauman vanhimman gasellinaaraan vasa. Emä käy välillä imettämässä vasaansa ja muutoin se lepäilee liikkumatta piilopaikassaan ja maastoutuu vaaleanruskeana hiekkaiseen maisemaan.

Terveet kaksoset ovat vielä harvinaisempia

Joskus gaselleille syntyy kaksoset ja näin kävi myös lauman vanhimman gasellinaaraan synnyttäessä, olihan sen vatsa myös erityisen pullea. Naaras synnytti aamulla kaksi vasaa, joista toista se ei alkanut hoitaa. Iltapäivällä hylätty vasa käytiin hakemassa tarhasta pois ja tuolloin huomattiin, että vasan toinen korva on paljon normaalia pienempi, eli sillä oli ilmeisesti jonkinlainen kehityshäiriö. Gaselliemo oli aistinut, että jälkeläinen ei ollut kunnossa, ja keskittyi hoitamaan tervettä vasaa. Hylätty vasa vietiin eläinlääkärin luokse ja lopetettiin kivuttomasti.

”Kyllähän tämä aina sydäntä raastaa, jos vastasyntynyt ei selviydykään. Mutta täytyy iloita siitä hyväkuntoisesta vasasta, josta Frida-gasellimme pitää tarkasti huolta. Se on kokenut emo, joka on joskus aiemminkin synnyttänyt kaksosia. Meidän tehtävämme on silmä tarkkana vahtia, miten emo hoitaa jälkeläisiään, ja puuttua vasta sitten asiaan, jos kaikki ei ole kunnossa”, kertoo gasellien hoitaja Kaija Tiaskorpi.

Joitakin vuosia sitten Korkeasaaressa kokeiltiin hoitaa emon hylkäämiä terveitä gasellinvasoja pulloruokinnalla. Niistä kasvoikin reippaita aikuisia kuhertajagaselleja, mutta ne käyttäytyivät eri tavalla kuin emojensa kasvattamat gasellit. Ihmisten hoitama gaselli haki turvaa ihmisten luota, eikä niiden sopeutuminen laumaan onnistunut toivotusti. Siksi kokeilusta luovuttiin ja tällä hetkellä minkään Korkeasaaren eläimen, ei edes harvinaisten gasellinvasojen, kohdalla tehdä sitä poikkeusta, että ihminen ryhtyisi keinoemoksi.

Lisää gasellinvasoja luvassa

Kuhertajagasellitarhassa on vielä useampi naaras tiineenä, joten nyt piilopaikassaan nukkuva pieni gaselli tulee toivottavasti saamaan vielä leikkiseuraa ikätovereistaan. Lähipäivinä, kun vastasyntyneen kriittisimmät päivät on ohitettu, hoitajat käyvät tarkistamassa vasan kunnon ja laittamassa sille värillisen korvamerkin, jonka avulla vasa pystytään helpommin tunnistamaan. Aikuisina vasoja siirretään tarvittaessa Korkeasaaresta toisiin eläintarhoihin – urosvasoja poikamiesten laumaan tai naaraiden tavoin toisiin eläintarhojen lisääntyviin laumoihin saamaan omia jälkeläisiä.