Villisika poistui Korkeasaaren lajistosta

Korkeasaaressa ei enää ole villisikoja. Villisikojen hyvinvointi vaarantui tarhaan kohdistuneen liian voimakkaan rakennusmelun vuoksi, joten eläimille etsittiin uutta kotitarhaa sekä Korkeasaaresta että muista eläintarhoista. Yksi villisika sai uuden kodin Ähtärin eläinpuistosta, mutta muut viisi päädyttiin lopettamaan. Touhukkaista villisioista on pidetty kovasti, mutta laji ei todennäköisesti ole enää palaamassa Korkeasaareen.

Korkeasaaren pohjoisrannalla käynnistyi lokakuussa Kruunusillat-hankkeen työmaa. Eläintarha ja rakentamisesta vastaava työyhteenliittymä Kruunusillat tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta työvaiheiden vaikutukset eläimiin ja eläintarhan vierailijoihin voidaan ennakoida. Rakentamisen suunnitteluvaiheessa tehtiin meluennusteita ja rakentamisen aikana tilannetta seurataan melumittareiden avulla.

Korkeasaari on joulukuun alusta seurannut melumittarin ja valvontakameran välityksellä villisikatarhaa, joka on Kruunusiltojen työmaata lähinnä sijaitseva eläintila. Tammikuussa villisikatarhan viereiseen lahteen alettiin jäätilanteen pakottamana ajaa rekoilla kivilouhetta, mistä aiheutunut melu on ollut ennakoitua suurempaa. Louhetäytön alettua Korkeasaaren eläintarhaluvassa säädetty vuorokauden ylin keskimelutaso 60 desibeliä on ylittynyt jatkuvasti villisikatarhalla, eikä tarha sovellu enää eläinten pitoon. Melun lisääntymisen vuoksi villisiat suosivat sisätilojen käyttöä ja viettivät enemmän aikaa melusta etäämpänä olevassa tarhassa.

Villisikatarhaan tulee kohdistumaan vastaavaa melua useiden kuukausien ajan ja erilaiset työmaan äänet kuuluvat alueelle usean vuoden ajan. Villisikojen siirtoa väistötiloihin Korkeasaaren sisällä oli suunniteltu, mutta vain väliaikaisena ratkaisuna, eikä eläinten hyvinvoinnin haluttu kärsivän myöskään jatkuvista siirroista. Melun torjuntaa erilaisin estein selvitettiin ja kokeiltiin, mutta niistä ei ollut riittävää hyötyä eläinten suojaamisessa. Asiasta keskusteltiin myös eläintarhatoimintaa valvovan läänineläinlääkärin kanssa.

Yksi villisioista, ruotsalaisessa Skansenin eläintarhassa syntynyt 7-vuotias emakko, siirrettiin Ähtärin eläinpuiston villisikalaumaan. Muut viisi emakkoa lopetettiin. Vanhin emakoista tutkitaan, jotta sen terveydestä saadaan lisää tietoa eläintenhoidon kehittämiseksi. Neljän nuorimman Korkeasaaressa syntyneen emakon ruhot päätyvät Kissalaaksoon maistuvaksi lähiravinnoksi.

Korkeasaaressa on ollut villisikoja vuodesta 2014, jolloin lajille valmistui oma tarha. Nyt tarha jää toistaiseksi tyhjilleen, eivätkä villisiat todennäköisesti ole enää palaamassa lajistoon. Korkeasaaren eläimistössä suojelua vaativat lajit saavat etusijan ja sian sukulaisista eläintarhassa on jo eteläamerikkalainen uhanalainen laji, huulipekari. Villisika on kesyn sian kantamuoto, jolla on maailmanlaajuisesti vakaa ja runsas kanta.