Suomesta sukupuuttoon kuollut laji palasi Korkeasaareen

Artikkeli julkaistu: 19.11.2021

Pieni tummanruskea eläin säntää heinikosta veteen, nappaa hampaisiinsa kalan ja kipaisee puunrunkoa ylös takaisin koloonsa. Korkeasaareen palannut laji vesikko liikkuu vikkelästi maalla ja vedessä. Tämä maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalainen laji on hävinnyt Suomen luonnosta.

Korkeasaareen on kotiutunut kaksi nuorta vesikkoa Tallinnan eläintarhasta. Noin vuoden ikäiset uros ja naaras asuvat kumpikin omissa tarhoissaan lisääntymisaikaa lukuun ottamatta. Vesikot eivät ole aiemmin lisääntyneet Korkeasaaressa, mutta nuoren parin kohdalla ollaan toiveikkaita. Jotta pariskunta osattaisiin päästää yhteen juuri oikeaan aikaan, niiden kiima-aikoja valmistaudutaan seuraamaan uusin keinoin.

”Vesikkonaaraalle on aloitettu koulutus, jonka tavoitteena on ottaa eläimestä säännöllisesti pyyhkäisynäyte ja seurata hormonitasojen muuttumista. Naaras osallistuu koulutushetkiin innokkaasti, sillä palkintona on pieniä kalan- ja lihanpalasia”, kertoo eläintenhoitaja Hanna Hohtovirta.

Vesikoita palautetaan eläintarhoista luontoon

Suomen luonnossa vesikoita ei enää ole. Lajin nopea taantuminen alkoi 1930-luvulla ja toistaiseksi viimeinen vesikkohavainto tehtiin Sotkamossa 1992. Vesikon häviämiseen vaikuttivat metsästys, elinympäristön muutos ja vieraslajit. Ennen rauhoittamista vesikkoa metsästettiin runsaasti turkiskäyttöön. Lajin suosimia hiekkapohjaisten purojen ja jokien varsia myllerrettiin metsänhakkuilla. Rapurutto hävitti vesikon suosikkiravinnon. Lopullisesti vesikon ajoi ahtaalle kookkaampi vieraslaji, turkistarhoilta luontoon levinnyt minkki.

Lähimmät luonnonvaraiset vesikot elävät Hiidenmaalla, jonne Tallinnan eläintarha on palauttanut lajia menestyksekkäästi jo parinkymmenen vuoden ajan. Hankkeen alkajaisiksi kaikki minkit loukutettiin saarelta. Totutustarhoista luontoon lasketut vesikot ovat vakiinnuttaneet Hiidenmaalle noin sadan yksilön kannan ja hankkeelle suunnitellaan jatkoa Saarenmaalla. Tallinnan eläintarhassa hallinnoidaan myös vesikon eläintarhakantaa ja edistetään lajin lisääntymistä tarhaoloissa.

Maailmanlaajuisesti vesikot ovat äärimmäisen uhanalaisia. Vesikon elinalueet ovat kutistuneet muutamiksi esiintymiksi Venäjällä, Romaniassa, Espanjassa, Ranskassa ja Ukrainassa. Lajin säilyttäminen elinvoimaisena eläintarhoissa ja onnistuneet luontoonpalautukset antavat kuitenkin toivoa vesikoiden tulevaisuudelle osana Euroopan metsien ekosysteemiä.