Villieläinsairaala osallistui Hokkaidon ja Helsingin yliopistojen siilitutkimukseen

Korkeasaaren eläintarhan yhteydessä toimiva Villieläinsairaala tekee arvokasta työtä luonnonvaraisten eläinpotilaiden auttamiseksi. Villieläinsairaala osallistuu myös tutkimustyöhön ja on tutkimusmateriaalin lähde kotimaisten luonnonvaraisten eläinten tutkimuksessa.

Villieläinsairaalan tavoitteena on hoitaa luonnonvaraiset eläinpotilaat niin hyvään kuntoon, että ne pärjäävät luonnossa omin nokkinensa ja pääsevät jatkamaan lajityypillistä elämäänsä. Kuitenkin noin 60 % eläimistä on niin huonossa kunnossa, ettei niitä ole mahdollista hoitaa terveeksi. Lopetettu tai menehtynyt eläin voi kuitenkin hyödyttää tutkimusta.

Vuosina 2017-2019 Villieläinsairaalan kuolleista siileistä otettiin Helsingin yliopiston eläinlääketieteen laitoksella kudosnäytteet molekyyligeneettisiä tutkimuksia varten. Näytteet lähetettiin Japaniin, Hokkaidon yliopistoon analysoitavaksi. Hokkaidon yliopiston, Helsingin yliopiston ja Korkeasaaren yhteisessä tutkimuksessa pyrittiin varmistamaan, mistä siilit ovat Helsingin alueelle levittäytyneet. Tulokset julkaistiin syyskuussa 2021 Mammal Research -julkaisussa.

Euroopassa elää siilejä etelässä Iberian niemimaalta Italiaan ja Brittein saarille ulottuvalla alueella, Skandinavian rannikoilta Baltian maihin ja siitä itään Venäjälle sekä Suomessa aina Lapin eteläosiin saakka. Siilit ovat monin paikoin levittäytyneet ihmisen avulla. Suomeen siilit on tiettävästi tuotu noin sata vuotta sitten Virosta ja Venäjältä torjumaan käärmeitä ja rottia. Asiaa on selvitetty 1960- ja 70-luvuilla tehdyin kyselytutkimuksin.

Fylogeografia on tieteenala, joka selvittää DNA:n avulla eri alueilla elävien saman lajin populaatioiden sukulaisuutta ja polveutumista toisistaan. Tutkimuksessa vertaillaan eri yksilöiden DNA:n nopeasti muuttuvia osia eli perimän geneettistä sormenjälkeä, niin sanottuja mikrosatelliitteja. Samaa menetelmää käytetään esimerkiksi ihmisten sukulaisuuden selvittämisessä.

Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan Helsingin siilit ovat pääosin läheistä sukua virolaisille siileille, eli ne todellakin ovat aikoinaan päätyneet tänne Virosta joko ihmisen mukana tai omin jaloin. Siilipopulaatiolla on alhainen geneettinen monimuotoisuus, mistä voidaan päätellä, että aikanaan tänne tulleita siiliyksilöitä oli vähän. Helsingin siileillä on siis pitkälti yhteiset esi-isät ja esiäidit viime vuosisadan alkupuolella.

Vaikka siilit ovat sopeutuneet elämään ihmisten pihoilla ja puutarhoissa, voi kaupunkialueilla olla erilaisia esteitä niiden leviämiselle. Tutkijoiden mielestä olisi kiinnostavaa arvioida kaupunkirakenteiden vaikutusta siilipopulaatioiden pirstoutumiseen.