Revontulikala Revontulikaloja elää ainoastaan Madagaskarilla. Laji on kotoisin hitaasti virtaavista, kirkkaista vuoristovesistöistä, joissa revontulikalat viihtyvät kasviston varjossa. Vaikka revontulikaloja tavataan useista Madagaskarin itärannikon joista ja järvistä, lajin elinympäristö on pirstaloitunut, ja metsäkadosta johtuva liettyminen ja virtausten muuttuminen vaikuttavat siihen edelleen voimakkaasti. Revontulikalat elävät parvissa, joissa voi olla useita kymmeniä kaloja. Nuoret revontulikalat viihtyvät matalammissa vesissä. Koiraat ja naaraat ovat lähes smaan näköisiä keskenään, mutta koirailla evät ovat isommat ja värikkäämmät. Revontulikalojen ravintoa on pienet hyönteiset ja toukat. Revontulikala itse kuuluu myös esimerkiksi madagaskarinkuningaskalastajan ravintoon. Suojelu Revontulikala on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Sitä uhkaa etenkin elinympäristöjen tuhoutuminen. Revontulikalat ovat suosittuja akvaariokaloja. Laji kuitenkin lisäntyy hyvin akvaario-olosuhteissa, joten lähes kaikki myytävät revontulikalat ovat kasvatettuja, eikä luonnosta pyytäminen ole niille suuri uhka. Revontulikaloja on istutettu 1950-luvulla onnistuneesti myös uudelle elinalueelle Madagaskarilla. Revontulikalojen heimolle (Bedotiidae) on perustettu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelma (EEP). Suojeluohjelman tarkoituksena on kasvattaa heimon 16 lajiin kuuluvia kaloja akvaario-olosuhteissa niiden tulevaisuuden turvaamiseksi, ja mahdollistaa pitkällä aikavälillä myös potentiaalisesti luontoonpalautukset. Tarkoitus on lisäksi tukea ja tehdä tutkimusta näiden kalojen elinympäristöistä, uhkista ja biologiasta, sekä selvittää ja ratkaista mahdollisia niiden kasvatukseen liittyviä ongelmia. Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö käynnisti vuonna 2020 meriluonnon suojeluun ja kalakantojen kestävään käyttöön liittyvän kaksivuotisen Which Fish -kampanjan, jossa myös Korkeasaari oli mukana. Korkeasaaressa Revontulikalat muuttivat Amazonia-talon akvaarioon vuonna 2021.
