Korkeasaaren markhorpukista tuli isä Ranskassa – keinohedelmöitys auttaa uhanalaisia lajeja

Ranskalaiseen Haute-Touchen eläinpuistoon syntyi markhorkili, jonka biologinen isä kiipeilee Korkeasaaren kallioilla Helsingissä. Uhanalaisen kierteissarvivuohen eli markhorin suojelussa ollaan ottamassa avuksi sukusolujen pakastus ja keinohedelmöitys.

Markhorit elävät Himalajan vuoriston jyrkillä rinteillä. Uhanalaisuutensa vuoksi markhor kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan. Suojeluohjelmaa koordinoi Korkeasaaren eläintenhoidon ja -suojelun johtaja Nina Trontti. Markhoreita on eläintarhoissa noin 400 yksilöä.

Korkeasaareen siirrettiin viisi vuotta sitten Moskovasta nuori markhorpukki Elmo. Sillä on hyvin erilainen perimä kuin muilla eurooppalaisten eläintarhojen markhoreilla ja siksi se on arvokas suojeluohjelmalle. Perimänsä vuoksi Elmo valikoitui mukaan uuden lisäännyttämismenetelmän tutkimukseen. Menetelmää oli kehitetty markhoreilla jo vuosien ajan avuksi suojelutyöhön.

Viime vuonna Helsinkiin saapuivat avustetun lisääntymisen asiantuntijat ranskalaisesta Haute-Touchen eläinpuistosta. He keräsivät sukusoluja Elmolta ja säilöivät ne pakkaseen kehittämänsä tekniikan avulla. Kevättalvella tarkkaan valittuun aikaan kolme Haute-Touchen naarasmarkhoria keinosiemennettiin. Heinäkuussa tutkijoilla oli syytä riemuun: syntyi ensimmäinen keinosiemennetty markhor, uroskili nimeltään Helsinki.

“Kilin syntymä on valtava edistysaskel uhanalaisten lajien suojeluohjelmille. Sukusolujen pakastamisen ja keinosiemennyksen avulla geneettisesti arvokkaiden eläinyksilöiden perimää voidaan säilyttää ja käyttää lisäännyttämiseen. Eläimiä ei aina tarvitse siirtää pitkiä matkoja, jotta ne voisivat saada jälkeläisiä, jotka ovat tärkeitä lajin tulevaisuudelle”, iloitsee Trontti.

Korkeasaaren markhorit edustavat Turkmenistanin, Tadzikistanin, Afganistanin ja Uzbekistanin vuoristoissa esiintyvää alalajia (Capra falconeri heptneri), joita on luonnossa reilut 1000 yksilöä. Alalaji on erittäin uhanalainen. Markhorien uhanalaisuuden suurimpina syinä ovat metsästys komeiden kierresarvien vuoksi ja kesyvuohien tulo lajin laidunalueille.