Persianlampaat kiipesivät Korkeasaaren kallioille Artikkeli julkaistu: 27.04.2021 Korkeasaaressa on uusi uhanalainen vuoristolaji, persianlammas. Eksoottisesta lajinimestä huolimatta lauma on koottu lajin suojelukoordinaattorin suosistusten mukaisesti läheisistä eläintarhoista: nuori pässi saatiin Ruotsista ja kaksi uuhta matkusti sille kavereiksi Tallinnasta. Luonnossa ja eläintarhoissa harvemmin nähdyn persianlammaslauman yhteiselo on alkanut sopuisasti uudessa kallioisessa kodissa. ”Uuhemme suhtautuvat luottavaisesti hoitajiin, mutta viihtyvät tällä hetkellä vielä pääosin tallissa, vaikka niillä olisi iso tarha käytettävissä. Ja pässi puolestaan viihtyy uuhien seurassa. Yritämme rohkaista laumaa käyttämään tarhaansa monipuolisemmin tarjoamalla ulkotarhaan ruokaa sekä virikkeitä”, kuvailee eläintenhoitaja Aliisa Peters. Kallioilla kiipeily sujuu persianlampaalta. Kesylampaan villi sukulainen on kotoisin Aasian lounaisosista Kaspianmeren ja Himalajan väliseltä vuoristoalueelta. Lajin elinympäristöä ovat pensaikkoiset vuorenrinteet, joilla lampaat liikkuvat talvisin isoina laumoina. Keväisin laumat hajaantuvat pienemmiksi ja uuhet viettävät aikaa karitsoidensa kanssa. Persianlampaan turkki ei ole yhtä villava kuin kesylampaalla, mutta pässin kippuraiset sarvet voivat kasvaa jopa metrin mittaisiksi. Persianlammas on vaarantunut ja suojeltu koko esiintymisalueellaan. Korkeasaaren bochariensis-alalaji on villilampaista uhanalaisin, sillä luonnossa arvioidaan olevan laikuttaisilla elinalueilla enintään tuhat, ehkä enää alle 200 tämän alalajin edustajaa. Metsästys trofeiden eli metsästysmuistojen vuoksi uhkaa persianlammasta. Samoilla laitumilla kesylampaiden kanssa vaarana ovat kotieläinten taudit ja risteytyminen. Myös ilmastonmuutos muuttaa lajin elinalueita. Eläintarhoissa persianlampaita on varsin vähän. Euroopan eläintarhajärjestö perusti persianlampaalle suojeluohjelman tänä vuonna, ja Korkeasaari on mukana sen lajikomiteassa. Tavoitteena on lisätä lajin määrää tarhoissa ja korvata yleisempiä mufloneita uhanalaisen persianlampaan alalajeilla. Korkeasaarenkin lammasmäärän odotetaan kasvavan vielä muista eläintarhoista tuotavien uuhien myötä, sekä jatkossa toivottavasti myös Korkeasaaressa syntyvien karitsoiden avulla. Bukhara urial (females)Photo: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandBukhara urial (young male)Photo: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandBukhara urial eating carrotPhoto: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandBukhara urial sheepPhoto: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandBukhara urial (male)Photo: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandBukhara urial lambkins being fed by the keeperPhoto: Mari Lehmonen (2023) Korkeasaari ZooBukhara urial lambkins being fed by the keeperPhoto: Mari Lehmonen (2023) Korkeasaari ZooBukhara urial lambkins being fed by the keeperPhoto: Mari Lehmonen (2023) Korkeasaari ZooBukhara urial lambkins being fed by the keeperPhoto: Mari Lehmonen (2023) Korkeasaari ZooBukhara urialPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandBukhara urialPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandUrial sheeplings and pygmy goatPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandBukhara urial lambkinsPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandBukhara urial lambkinsPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandBukhara urial lambkinsPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandBukhara urial lambkinsPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandBukhara urial (female)Photo: Annika Sorjonen (2022) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandBukhara urial (male)Photo: Annika Sorjonen (2022) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandBukhara urials (female)Photo: Annika Sorjonen (2021) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandBukhara urial (female)Photo: Annika Sorjonen (2021) Korkeasaari Zoo Helsinki, Finland Keskustelu