Korkeasaaren valkopääsakit katselivat videoita – suosikkeja madot ja vedenalainen maailma

Syvänsiniset vedenalaiset näkymät ja matojen luikertelu näyttävät kiehtovan Korkeasaaren valkopääsakeja enemmän kuin vehreät metsämaisemat, laumaeläinten elämää esittävät videot tai liikkuvat abstraktit kuviot. Tämä kävi ilmi Korkeasaaren ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa, jonka tavoite oli selvittää, millaisia videoita apinat mieluiten katselevat.

Tutkimuksen päämääränä oli löytää uusia keinoja lisätä eläinten hyvinvointia. Tarhaoloissa eläviä eläimiä on perinteisesti aktivoitu esimerkiksi piilottamalla ruokaa etsittäväksi, mutta eläimiä on hyvä kannustaa liikkumaan ja leikkimään myös muilla tavoin. Tietotekniikka mahdollistaa uusia tapoja tukea eläinten lajityypillistä käyttäytymistä ja tarjota niille uutta tekemistä.

Tutkimusta varten Aalto-yliopiston eläimen ja tietokoneen välisen vuorovaikutukset tutkijat suunnittelivat ja rakensivat Korkeasaaren seitsemälle valkopääsakille tunnelin muotoisen laatikon, johon asennettiin näyttö, kamera sekä tilan käyttöä tarkkailevat tunnistimet. Jos apina meni laatikkoon, siellä alkoi pyöriä viikoittain vaihtuva video. Ensimmäisen viikon ajan laatikko oli sakien käytössä ilman videota. Oleellista oli, että apinat saivat itse valita, käyttävätkö ne teknologiaa vai eivät: valinnanvapaus lisää niiden hyvinvointia.

“Tyypillisesti, kun teknologiaa käytetään eläinten kanssa, niille soitetaan vaikkapa ääniä antamatta niiden valita, mitä ne haluavat kuunnella ja haluavatko ne käyttää teknologiaa. Meille oli tärkeää löytää tavat antaa niiden itse vaikuttaa ympäristöön ja teknologian käyttöön”, sanoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Ilyena Hirskyj-Douglas.

Ruokaohjelmat kiinnostivat apinoita

Tutkijat tarkkailivat apinoiden käyttäytymistä useita viikkoja. Sakit käyttivät selvästi eniten aikaa vedenalaista maailmaa ja matoja esittävien videoiden katseluun. Vähiten niitä tuntuivat kiinnostavan videot, joissa esiteltiin muita eläimiä eli seeproja, makeja tai metsäkauriita.

“Apinat kiinnostuivat videoita esittävästä näytöstä. Ne katselivat ja koskettelivat sitä. Huomasimme myös, että apinat erottavat asioita näytöltä. Yksi videoista esitti jauhomatoja, joilla apinoita ruokitaan päivittäin, ja apinat yrittivät nuolla näyttöä niitä katsellessaan ja kiersivät tunnelin taakse katsomaan, olivatko madot sen takana”, sanoo Aalto-yliopiston maisteriopiskelija Vilma Kankaanpää.

Tuloksista ei voi kuitenkaan varmasti päätellä, johtuiko sakien suurempi kiinnostus tiettyjä videoita kohtaan juuri niiden sisällöstä. Sakit käyttivät nimittäin eniten aikaa videoiden katseluun tutkimuksen puolivälissä, jolloin ne olivat tottuneet käyttämään laitetta mutta laite oli vielä melko uusi. Uutuudenviehätys voi siis heijastua saatuihin tuloksiin.

Mahdollisuuksia uudenlaiseksi virikkeeksi

Tutkijat seurasivat sakien käyttäytymistä laatikon sisällä ja vertasivat, miten käyttäytyminen videoita katsellessa erosi siihen, kun laatikossa ei pyörinyt videota. Sakit rapsuttivat itseään selvästi vähemmän, kun niille esitettiin videosisältöä. Apinoilla usein toistuva raapiminen on merkki stressistä. Virikkeiden ei voi väittää suoraan vähentävän eläinten stressiä, mutta ne antavat niille uutta tekemistä, mikä on hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

“Video on yksi hyvä virike muiden ohella”, Korkeasaaren tutkimuskoordinaattori Kirsi Pynnönen-Oudman sanoo.

Pynnönen-Oudman uskoo, että niin ääntä kuin videota voidaan käyttää eläintarhassa asuvien eri kädellisten ja mahdollisesti esimerkiksi joidenkin lintujen, kuten papukaijojen ja varislintujen, aktivoinnissa myös tulevaisuudessa.

“Laitteiden täytyy tietysti kestää eläinten käsittelyä, joten kovakätisille tai terävähampaisille eläimille pitää olla omat laitteensa. Etuna on, että sisältöä on saatavissa lähes rajattomasti, eikä laitteen käyttö näin ollen ole kallista.”

Aalto-yliopiston tutkijat käyttivät samaa teknologiaa aiemmassa tutkimuksessaan, jossa valkopääsakeille soitettiin laatikossa erilaisia ääniä. Tuolloin tutkijat havaitsivat, että apinat kuuntelivat enemmän liikenteen ääniä kuin sateen ropinaa, musiikkia tai hiljaisuutta.

Lue tutkimusartikkeli uusimmasta Animals-lehdestä.