Madagaskarilaista saumasaariahventa tavattiin aiemmin Sofia-joen tulvatasangoilla ja vesistön järvissä Madagaskarin koillisosassa, mutta nykyään sitä tavataan enää yhdellä ainoalla järvellä. Samalla järvellä elää myös muita endeemisiä eli kotoperäisiä kirjoahvenia.

Saumasaariahven syö nilviäisiä, ennen kaikkea kotiloita, joita se sihtaa pohjahiekasta – kala ottaa suuhunsa hiekkaa, jonka se sihtaa kidustensa kautta ulos.

Saumasaariahven elää monien muiden kirjoahventen tavoin suurimman osan ajasta pareittain. Pariskunta kaivaa pohjamateriaaliin kutukuopan ja suojelee siihen laskemaansa kutua. Poikasten kuoriuduttua vanhemmat suojelevat poikasiaan kunnes ne pärjäävät omillaan. Laji saavuttaa sukukypsyyden 2,5-3-vuotiaana, mikä on myöhemmin kuin monella muulla kirjoahvenlajilla. Saumasaariahvenen lisääntyminen on vuodenaikaan sidottua.

Suojelu

Laji julistettiin luonnosta hävinneeksi vuonna 2004, sillä tutkimuksissa ei 1990-luvun lopun jälkeen löydetty yhtään saumasaariahvenyksilöä. Kuitenkin vuonna 2008 löydettiin nykyinen tunnettu jäännöspopulaatio Tseny-järveltä, joka kuuluu samaiseen vesistöön jossa lajin tiedettiin aiemmin eläneen. Laji luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi.

Toisin kuin monella muulla kalalajeilla, saumasaariahventa ei ole pyydystetty merkittävissä määrin vientiin ja akvaariomarkkinoille.

Ylikalastus paikallisväestön ravinnoksi oli aiemmin merkittävin syy lajin taantumiseen. Nykyään suurin uhkatekijä on sopivan elinympäristön kutistuminen ympäristön pilaantumisen myötä. Myös kilpailu vieraslajien kanssa ja joidenkin vieraslajien saaliiksi joutuminen uhkaavat lajia. Tseny-järvelle on perustettu paikallinen kasvatusohjelma, eli kaloja kasvatetaan ja lisäännytetään altaissa ja poikaset vapautetaan luontoon.

Kirjoahvenille on perustettu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelma (EEP), johon myös saumasaariahven kuuluu. Suojeluohjelman keskiössä ovat erityisesti äärimmäisen uhanalaiset kirjoahvenlajit ja niiden sukupuuton ehkäisy. Tarkoitus on tutkia ja ratkaista niiden lisäännyttämiseen mahdollisesti liittyviä ongelmia, ja mahdollistaa pitkällä aikavälillä myös potentiaalisesti luontoonpalautukset. Usean äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun kirjoahvenlajin epäillään jo hävinneen luonnosta, joten myös tutkimusta lajien ajankohtaisesta tilanteesta tarvitaan.

Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö käynnisti vuonna 2020 meriluonnon suojeluun ja kalakantojen kestävään käyttöön liittyvän Which Fish -kampanjan, jossa myös Korkeasaari oli mukana.

Korkeasaaressa

Korkeasaareen saapui vuoden 2020 alussa seitsemän nuorta saumasaariahventa. Alkuun ne olivat takatiloissa, mutta syyskuusta lähtien ne ovat olleet uusittussa akvaariossa Amazonia-talon tunnelissa. Ne ovat saaneet Korkeasaaressa myös jälkikasvua.