Selästä poikasensa synnyttävä kennosammakko uutuuslajina Korkeasaaressa

Amazon-joen tummissa vesissä asuu sammakko, jonka heimon edustajia on elänyt maapallolla jo liitukaudella, dinosaurusten aikaan. Vedessä lahoavaa, reilun kymmenen sentin mittaista lehteä muistuttava litteä kennosammakko viettää usein koko elämänsä vedessä, mutta pärjää tarvittaessa myös kuivalla maalla.

Korkeasaaren trooppisen Amazonia-talon uudessa akvaariossa asuu nyt kennosammakko. Lajinsa ensimmäinen edustaja saatiin Särkänniemen akvaariosta. Tämä yksilö on kuusivuotias ja todennäköisesti naaras.

Laji on saanut nimensä erikoisesta lisääntymistavastaan. Koiras ohjaa hedelmöittämänsä munat vedessä naaraan selkään, jossa paksu iho kasvaa munien suojaksi. Poikaset kehittyvät naaraan selkänahan kennoissa munasta parisenttisiksi pikkusammakoiksi ja kömpivät 3-4 kuukauden kuluttua emon selkänahan läpi veteen. Hautomalla poikaset selässään se pystyy suojaamaan jälkeläisiään saalistajilta.

Kennosammakko löytää ravintonsa sameasta vedestä kylkiviiva-aistin avulla ja pienillä tähtimäisillä sormillaan tunnustellen. Sopivan saaliin uidessa kohdalle sammakko avaa suunsa ja imaisee saaliin suuhunsa. Sen lisäksi, että kennosammakolla on erinomainen suojaväri, se piiloutuu mielellään pohjassa olevien lehtien tai puunrunkojen sekaan.

Kennosammakon elinalue Amazonilla on laaja, yksilöitä on paljon ja kanta on vakaa, joten laji ei ole uhanalainen. Paikoitellen elinympäristön tuhoutuminen ja ihmisen toiminta, kuten rakentaminen, karjan laidunnus ja metsien hakkuut, voivat uhata lajia. Kennosammakoita elää useilla suojelualueilla.