Zoohackathon Korkeasaaressa laitonta villieläinkauppaa vastaan

Korkeasaaren eläintarha järjestää viikonloppuna 9.-10.11.2019 yhdessä Yhdysvaltain suurlähetystön kanssa Pohjoismaiden ensimmäisen Zoohackathon-tapahtuman. Tapahtumassa etsitään teknologisia ratkaisuja laittoman villieläinkaupan torjumiseksi.

Zoohackathon järjestetään tänä vuonna viidessätoista eri eläintarhassa, Helsingin ohella muun muassa Bostonissa, Wienissä, Hong Kongissa ja New Delhissä. Aiempien vuosien tapahtumissa on esimerkiksi kehitetty SMART-raportointityökalua, jonka avulla myös Korkeasaaren tukeman WildCats Conservation Alliancen metsänvartijat pystyvät suojelemaan amurinleopardeja tehokkaammin.

Tapahtuman päätteeksi tuomaristo valitsee parhaan ehdotuksen Zoohackathoniin osallistuneiden tiimien töistä, ja voittajatiimi saa 2 000 euron palkinnon Ambientia Oy:ltä. Korkeasaaren eläintarhan säätiö lahjoittaa vastaavan summan voittajatiimin nimissä luonnonvaraisten eläinten suojeluun. Myös kansainvälisen kilpailun voittaja palkitaan.

Tapahtuman asiantuntijoina ja tuomaristona toimivat Korkeasaaren eläintarhan eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti, The Helsinki Lab of Interdisciplinary Conservation Science (HELICS) johtaja, apulaisprofessori Enrico di Minin, Team Rokkaa edustava Sampo Marjomaa sekä Ambientia Oy:n Senior Software Architect Aki Salmi.

Ilmoittaudu Zoohackathoniin viimeistään 5.11.2019!

Myös tavallinen turisti voi vaikuttaa

Laiton villieläinkauppa on maailman neljänneksi suurin rikollisuuden muoto. Elävien eläinten salakuljetus ja laiton lemmikkikauppa sekä salametsästys turkkien, eläinperäisten matkamuistojen ja lääkinnällisten tuotteiden valmistuksen vuoksi ovat merkittäviä syitä useiden eläinlajien uhanalaisuuteen.

Euroopassa raportoitiin vuonna 2017 yhteensä 5630 uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa koskevan CITES-yleissopimuksen vastaista tapausta. Isoin yksittäinen ryhmä Euroopassa olivat lääkinnälliset tuotteet.

Laittoman eläinkaupan vaikutukset näkyvät myös eläintarhoissa, jotka tekevät yhteistyötä rajaviranomaisten kanssa. Korkeasaaren eläimistä osa berberiapinoista, pannukakkukilpikonnat, harjasgekot ja toinen aavikkokettu ovat viranomaisten takavarikoimia. Salametsästys ja luonnosta pyydystäminen ovat merkittäviä syitä turkoosipikkugekon, balinkottaraisen, amurintiikerin ja berberiapinan uhanalaisuuteen.

Myös tavallinen turisti voi vaikuttaa matkoillaan. Turistikohteiden kaduilla ja markkinoilla valokuvattavaksi tarjotut eläimet on usein pyydystetty luonnosta. Kuvista maksaminen ruokkii pyydystämistä entisestään. Jos matkamuisto on valmistettu eläimestä tai kasvista, myyjällä tulee olla tieto, mistä lajista on kyse. Jos tietoa ei löydy, tai jos tuote on valmistettu kansainvälistä kauppaa säätelevän CITES-sopimuksen piiriin kuuluvasta lajista, tuote on parasta jättää ostamatta.