Tämän pienen gekkolajin aikuiset koiraat ovat väriltään kirkkaan turkooseja. Naaraiden ja nuorten yksilöiden värisävy on pronssisen vihertävä. Vatsapuoleltaan gekot ovat keltaoransseja. Turkoosipikkugekon elinalue sijaitsee itäisessä Tansaniassa, Uluguru-vuorten alarinteillä, vain muutaman neliökilometrin alueella. Gekot elävät tietyn kairapalmulajin lehtiruusukkeissa. Yleensä yhdessä palmussa asuu vain yksi koiras, yksi tai joskus useampi naaras, ja niiden poikasia.

Vain lisääntymisikäinen koirasgekko on väriltään turkoosi.

Gekot syövät pieniä hyönteisiä ja juovat palmun lehtiruusukkeeseen kertyvää vettä. Ne pitävät myös palmun hedelmien nektarista. Suosituimpia asuinpaikkoja ovat kookkaat palmut, joiden lehdet ovat yli metrin mittaisia. Palmu on alueelle kotoperäinen ja viihtyy kalkkikivipohjaisissa suometsissä.

Suojelu

Turkoosipikkugekko luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi ja lajin kanta on laskusuuntainen. Sen ainoat, hyvin pienet elinalueet sijaitsevat Kimbozan ja Ruvun metsäalueilla. Gekkojen suurin uhka on lemmikeiksi kerääminen, joka alkoi suuressa määrin vasta 2000-luvun alussa.

Arvioiden mukaan vuosina 2005-2009 noin 40 000 gekkoa kerättiin luonnosta, mikä oli noin 15 % tuolloisesta kannasta. Saadakseen gekot palmusta, keräilijät ovat usein kaataneet puut, mikä on tuhonnut samalla gekkojen ainutlaatuista elinympäristöä. Elinalue onkin pirstoutunut osapopulaatioiksi, joissa elää yhteensä noin 150 000 yksilöä (2009).

Turkoosipikkugekon keräily luonnosta lemmikiksi on kielletty vasta hiljattain. Keräily oli hävittää lajin sukupuuttoon lyhyessä ajassa.

Vuodesta 2017 turkoosipikkugekon kauppaa on rajoitettu CITES-sopimuksella. EU:n alueella gekkoa ei saa myydä tai pitää lemmikkinä ilman todistuksia alkuperästä. Käytännössä jokaisen gekon pitää olla rekisteröity. Luonnosta kerättyjä gekkoja myydään kuitenkin edelleen väärennetyin paperein, sillä pienelle ja kauniin väriselle lemmikille löytyy kysyntää.

Gekkojen kerääminen luonnosta on nykyään laitonta ja myös elinympäristön suojeluun kiinnitetään huomiota. Paikallisilla asukkailla on tässä tärkeä rooli. Uluguru-vuorten alueella elää paljon kotoperäisiä lajeja ja paikallisten tuntemia lääkekasveja. Arvokasta elinympäristöä uhkaavat laittomat puunhakkuut sahoille ja polttopuuksi, metsästys, maatalous, yleistyvät metsäpalot ja kalkkikiven louhinta.

Eurooppalaiset eläintarhat ovat alkaneet pitää tarhatuista turkoosipikkugekoista ESB-kantakirjaa vuonna 2013. Tavoitteena on kasvattaa elinvoimaista eläintarhakantaa.

Korkeasaaressa

Korkeasaareen saatiin ensimmäiset turkoosipikkugekot suomalaiselta kasvattajalta loppuvuodesta 2018. Turkoosipikkugekot ovat munineet onnistuneesti Korkeasaaressa ja poikasia on syntynyt useampia, osa niistä on myös muuttanut toisiin eläintarhoihin.